Vaihdon tavotteista ja niiden toteutumisesta

Salut! :)

Oompa tässä miettinyt viime aikoina, miten mun vaihdon tavoitteet on toteutuneet. Miten mun ennakko-olettamuksille kävi todellisuudessa ja mitkä tavoitteet toteutui. Mitä sellaista opin, mikä ei ollut tavoitteena?

Ykköstavoite mulla oli tulla tänne oppimaan parempaa ranskaa. Etenkin natiivimpaa ääntämystä, mutta tottakai kohentaa kielitaitoa kaikilla osa-alueilla. Ajattelin ennen vaihtoa vähän naiivisti, että sitten vaihdon jälkeen mulla olisi ihan huippu ranskankielitaito, että suomalaisaksenttini olisi kadonnut kokonaan. Todellisuudessa se ei oo niin helppoa vaan kielitaidon eteen pitää silti ponnistella täällä, vaikka onkin jo valmiiksi ranskankielisessä ympäristössä, mikä on siis lähtökohtana täydellinen. Surullisin esimerkki olisi vaihtarista, joka tulee vaihtoon tapaamatta muita kuin toisia suomalaisia vaihtareita tai englanninkieltä puhuvia vaihtareita, ei oppisi mitään kulttuurista eikä harjottaisi kielitaitoaan ihmisten kanssa vaan pelkästään luentoja kuunnellessaan ja kirjoja lukiessaan, lähtisi kotiin ilman että olisi hyödyntänyt ollenkaan vaihtomaansa tarjoamiaan mahdollisuuksia.

Näin jälkikäteen voin miettiä, miten olisin onnistunut paremmin tässä tavoitteessa oppia puhumaan parempaa ranskaa: ystävät ja kaverit vaihdossa kannattaisi valikoida niin, että puhuu pelkästään ranskaa ja mielellään natiivien kanssa. Ranskaa äidinkielenään puhuvat korjaavat sua, opit heiltä koko ajan uutta sanavarastoa ja kuulet oikeaa ääntämystä, pääset sisälle kulttuuriin. Oon tosi onnekas, kun oon saanut vaihdon aikana muutaman ranskalaisen ystävän, joiden kanssa tuun oleen paljon tekemissä myös vaihdon jälkeen ja he tulevat myös Suomeen vierailulle tulevaisuudessa. Sitten on toki ranskalaisia kavereita, joiden kanssa en oo niin läheinen. Mutta niin, tämä ei ole ollut tarpeeksi vaan pitäisi oikeasti yrittää olla päivittäin ranskalaisten kanssa ja puhua ranskaa paljon joka päivä täällä vuoden ajan, että se ranska oikeasti kehittyis huipuks. Ja sitten toisaalta tajuaa, että vuosi on hyvin lyhyt aika, täällä pitäisi olla viisi vuotta ennenku oikeasti vois todeta puhuvansa huippuranskaa!

Todellisuus: Olen valinnut ystäväni vaihdon aikana sen perusteella, kenen seurassa viihdyn parhaiten ja keitä pidän parhaimpina tyyppeinä. Tämä tarkoittaa sitä, että oon myös puhunut vaihdon aikana suomea, koska muutama parhaimmista ystävistäni täällä on suomalaisia. Ja niin sitten tämä toinen vaihtopuolisko, kevät. Mä oon puhunut tammikuusta lähtien melkeimpä joka ikinen päivä englantia, enemmän kuin ranskaa ((tai suomea). Sen jälkeen kun musta ja Chrisistä tuli tosi läheisiä ja alettiin viettää aikaa todella paljon yhdessä, niin mun kielitaidossa tapahtui muutos. Syksyllä mun ranska aktivoitui tosi vahvaks, kaikki tuli ekana mieleen ranskaks ja kielitaito kehitty hurjaa vauhtia. Sitten töks olin Suomessa 6 viikkoa. Kun tulin takas niin aloin puhua englantia Chrisin tavattuani, vähitellen englanti alkoi voimistua. Aikasemminhan mun ranska oli paljon parempi kun englantini! :D Nyt olen tässä keväällä tajunnut kun ranskalaiset kaverini ovat kommentoineet mun ranskan taitoni muuttuneen kovin franglishmaiseksi. Kun puhun ranskaa, niin useat sanat tulevat nykyään ensin englanniksi mieleeni ja sitten joudun kääntämään niitä mielessäni. Näen unia englanniksi, pystyn ilmaisemaan itseäni täydellisesti englanniksi ja aksenttini on muuttunut kalifornialaisemmaks.

Lopputulos ja tavoitteiden toteutuminen: tavoitteeni oli tulla oppimaan tänne parempi ranskankielitaito, mutta palaankin kotiin loistavan englanninkielitaidon kanssa :D Tottakai mun ranskakin on parantunut todella paljon, kyllähän sentään puhun sitä tosi paljon täällä. Mutta miettikää miten suuri vaikutus sillä on vaihdossa, kenen seurassa aikansa viettää! Voin sanoa, että paras tapa oppia kieli on hankkia sen kielinen poikaystävä! Silloin oppii kieltä koko ajan. Niin että vinkkinä, jos haluutte oppia ranskaa, hommatkaa ranskalainen poikaystävä :D Vaikka niinku näette, todellisuudessahan sitä valitsee seuraansa sellaisia ihmisiä, joiden kanssa kemiat kolahtaa. Elämää ei voi suunnitella liikaa etukäteen ja tässä voi huomata, että jotkut tavoitteet ei toteudu, mutta toisaalta miten paljon kaikkea muuta opin sen tilalle :) Ja että onko se niin vakavaa, kaikkein tärkeimmät tavoitteet on kuitenkin että vaihdossa on hauskaa ja nauttii jokaisesta päivästä, että se kokemus on ikimuistoinen ja elämän parasta aikaa. Päivääkään en vaihtais pois enkä valitsisi mitään eri tavalla.

Millaisia kokemuksia teillä on? Oletteko oppineet vaihdossa kyseisen maan kielen hyvin vai kävikö todellisuudessa toisin? :)

Bisous!
Mimi