Aasialaisia makuja Pariisissa

Coucou!

Olen lähinnä hehkuttanut ranskalaista ruokaa tarjoavia perinteisempiä ranskalaisravintoloita blogissani, mutta Pariisissahan löytyy myös loistavaa aasialaista ruokaa.

Sushi on Pariisissa edullista ja sushipaikkoja löytyy joka kadunkulmasta niinkuin Helsingissä kebab- tai kiinalaisia ravintoloita. Erona Suomen sushipaikkoihin on, että en ole nähnyt yhtä ainoatakaan sushiravintolaa, jota pyörittäisivät ranskalaiset. N.10 eurolla syö Pariisissa helposti alkumaljan, misokeiton ja raastesalaatin sisältävän sushilajitelman. Kun menin ekaa kertaa lähimpään sushipaikkaan ottamaan take awayta niin ne laittoi kaupan päälle mukaan limsatölkkejäkin, kilpailu asiakkaista on kai kovaa. Japanilaisilla ravintoloilla ja sushimestoilla on kuitenkin isoja tasoeroja.

Okame, (235 fg St-Honoré, 75008 Paris, ihan Ternesin metroaseman tuntumassa ja kävelymatkan päässä Riemukaarelta) on paras löytämäni japanilainen ravintola, jonne kannattaa poiketa kauempaakin. Pariisin kaverini Sara neuvoi tän paikan mulle, hän vei mut sinne kerran lounaalle. Pieni ja aito paikka, ystävällinen palvelu. Sopii hyvin lounaaseen tai take awayhin, ravintolan takaosassa on pieni määrä asiakaspaikkoja. Sake tarjoiltiin lämmitettynä.

Intialaisista mauista pitäville suosittelen lämpimästi Shenazia (11 rue Houdon, 75018 Paris. Pigalle). Tämä pikkuinen tunnelmallinen intialainen sijaitsee sivussa Montmartren hulinasta pikkukadulla, joten tänne ei ohikulkija suoraan eksy. Ravintolassa on kuulemma harvoin toisia asiakkaita, mutta sen ei kannata antaa häiritä vaan rohkeasti astuu sisään. Tän paikan bongasin jostakin ravintolaoppaasta ja tää paikka on myös mun pariisilaisen ystäväni Manoninkin suosikkipaikka. Tarjoilija oli tosi mukava ja kiinnostunut Suomesta. Ei oikeastaan tiedetty juurikaan mitä tilattiin, mutta oli kyllä tosi hyvää ja hintataso kaikissa ruuissa oli edullinen. Heti ensimmäisenä saatiin eteemme joku alkutarjotin, jossa oli kaikkia pikkumaistiasia. Haluan kyllä mennä tonne uudestaan taas seuraavalla reissulla! :)

alkutarjotin talon puolesta

Ja sitten Lähi-Itään... Reflets du Liban (25, rue de Brantôme, 75003 Paris, métro Rambuteau). Manon vei mut ja Saaran tuonne syömään, ei oltaisi kyllä itse ikinä löydetty tuota ja ei oltu aiemmin kokeiltu libanolilaista ruokaa, oli kyllä todella positiivinen yllätys. Gluteenitonkin ruoka järjestyi hyvin  kun kunnolla selitettiin, että mitä ruuassa ei saa olla :) Todella ystävällinen palvelu ja erinomaista roséviiniä! Edulliset hinnat.

ihana todella makea jälkkäri <3

Ja vielä hyvä kiinalainen, Mandarin Sorbonne (18 rue Cujas 75005 Paris, RER Luxembourg, métro Cluny la Sorbonne), Sorbonnen yliopiston tuntumassa. Kävin tuolla monta monta kertaa syömässä kun asuin aluksi ihan tuon paikan naapurissa. Ranskassa en suosittele meneen syömään kiinalaista, ellei tiedä paikan olevan hyvä, sellaisia kauhukokemuksia on tullut... Mutta tämä on hyvä ja kiva pieni ravintola, palvelu on nopeaa ja ruoka hyvää. Hintataso on kohtuullinen, mutta ei edullisin. Tässä lähellä on muuten katu nimeltä Rue Monsieur le Prince, jonka varrella on monta japanilaista ravintolaa!

Onko teillä hyviä vinkkejä aasialaisista ravintoloista Pariisissa? :) Ainakin 10. kaupunginosassa on melkoisia sushikeskittymiä, ja 18.:ssa on tosi paljon aasialaisia samoin kuin Belle-Villessä. Niissäkin tullut käytyä monissa, mutta ei ole jäänyt mieleen mitään mainitsemisen arvoista paikkaa niistä, paitsi yksi, jonka nimeä en tietenkään muista.

Bisous <3
Mimi

En Champagne

Coucou! :)

Lukijan toiveesta, päivittelen vielä niitä päivityksiä, joita en tänne koskaan ehtinyt laittaa ja jotka liittyvät Pariisiin :) Unohdin aiemmin sanoa, että en poista tätä blogia eli tämän blogin vanhoihin teksteihin pääsee palaamaan myöhemminkin.

Tämä päivitys keskittyy sitten samppanjaan ja tällä kertaa haluan tarjota pohdittavaksi ihan erilaisen näkökulman samppanjaan kun kaikissa aiemmissa päivityksissäni ;) Tässä alkuun Moët & Chandonin uuden kampanjan mainokset. Millaisia mielikuvia samppanjaan liitetään ja miten sitä mainostetaan? :)

Mutta siirtykäämme Champagnen maakuntaan! Saaran kanssa vierailin toukokuussa Champagnessa kahdella samppanjatilalla: Moët & Chandonilla ja Mummilla. Vertailtiin ensin, että tuleeko halvemmaksi mennä turistibussivalmismatkalla kaikkien ihastuttavien muitten turistien kanssa vaiko lähteä itse seikkailemaan junalla noihin paikkoihin - sekin olisi nimittäin onnistunut, jos olisi ollut valmis vähän kävelemään! Tuolle ajankohdalle junaliput olisivat kuitenkin olleet vain muutaman kympin halvemmat kuin koko pakettimatka, kun laskettiin mukaan pääsymaksut noiden tilojan opastuksiin ja maisteluihin. Cityraman pakettiretkeen (115€/hlö) voi tutustua tarkemmin heidän sivullaan, valitettavasti retkeä ei ollut mahdollista saada ranskan kielellä vaan joutui sitten kuuntelemaan kaikki opastukset ja kierrokset ranskalaisten puhumalla englannilla.

Bussi lähti läheltä Louvrea Rue du Rivolilta. Ensin saavuttiin Mummin tilalle Reimsiin, jossa meidät johdatettiin vajaan tunnin mittaiselle kierrokselle viinikellareihin. Kierroksella esiteltiin Mummin historia ja samppanjan tuotanto rypäleiden viljelystä ja keräämisestä aina valmiin pullon myyntihetkeen. Kierroksella oli kivasti kaikkea havannoillistavaa, kuten viinitynnyreitä ja kuvia.

a

Mä olin naiivisti ennen ajatellut, että tuo Mummin samppanja on niin erityistä ja ainutlaatuista kun on niin kallista juotavaa, ajattelin että kun kerta on samppanjaa niin että se tehtäisiin enemmän käsityönä. Todellisuudessa kaikki tuolla pyörii melkoisella automaatiolla ja noiden tuotanto on  niin jättimäistä, että eivät todellakaan itse tuota kaikkia rypäleitä vaan ostavat niitä paljon muilta tuottajilta. Eli vierailu Mummilla ei saanut kyllä enää vakuuttuneeksi ostamaan Mummia vaan ennemmin muuttaan asennetta tosi skeptiseksi jättisamppanjatiloja kohtaan. Mummin vierailu kuitenkin oli tosi kiva ja lopuksi saattiin juoda lasilliset samppanjaa :)

Mummin käynnin jälkeen meillä oli sitten vähän vapaa-aikaa Reimsin kaupungissa. Saaran kanssa suunnattiin heti lounaalle, valittiin jokin ravintola mahdollisimman kaukaa ettei sinne tulisi kaikki muut bussin turistit samaan paikkaan. Tästä ei tainnut olla pelkoa kun niin moni niistä näytti suuntaavan vaan johki pikaruokapaikkaan. Ranskassahan ihanaa nuo déjeuner du midi, lounasmenut, joissa saa syödä 3 ruokalajia aika edullisesti, vaihtelevasti n.10-20 eurolla.

des escargots

café gourmand

Oletteko muuten syöneet café gourmand- jälkiruokaa, Ranskassa tosi suosittu eikä ihme! Nimensä mukaisesti herkuttelijan kahvi, jälkiruoka sisältää kahvin ja monta pikkuista minijälkiruokaa, että pääsee maistamaan montaa eri sorttia... Loistava keksintö makean ystäville :)

Reimsin katedraali

Vierailtiin myös Reimsin katedraalisssa, se oli tosi kaunis sisältä ja tästä katedraalista kaupunki onkin tunnettu.

Jatkettiin sitten Épernayn kylään Moët & Chandonin tilalle samanlaiseen vierailuun, johon kuului hyvin samanlainen kierros ja loppuun lasilliset samppanjaa. Odotin jotakin tosi hienoa rakennusta jossain viinitilojen ympäröimänä, mutta paikka olikin kuin mikä tahansa tavallinen virastotalo. Tuossa kuvassa se näyttää paljon hienommalta kuin oikeasti oli, se oli nimittäin aika ruma ja ankeen näköinen.

Jos Mummin tilalla tuli olo, että se on  massatuotantoa - niin Moëtin vierailun jälkeen Mumm tuntui pikkutilalta, niin valtava samppanjatalo tuo Moët & Chandon on!!! Ja miten ne onkaan onnistuneet luomaan niiden samppanjasta niin hirveen tunnetun luksusbrändin, se on oikein kokonainen konserni kaikenmoisen luksusbrändäyksen ympärillä. Moët siis kuuluu tuohon LVMH Moët-Hennessy Louis Vuitton- konserniin. On todella onnistunutta ökybrändäystä kyllä kun käyttävät julkkiksia tehokkaasti kampanjoissaan. Kun olalla keikkuu Vuitton ja kädessä on lasi Moëtia niin se on luksusta, näin tehokkaasti ovat he tuotteensa brändänneet kun niin moni havittelee heidän konserninsa luksustuotteita. Maailmassa avataan kuulemma joka sekunti yksi Moët&Chandon-pullo (tarkempia myyntilukuja eivät mulle suostuneet kertomaan).

Moëtin vierailu alkoi muuten tällä videoinstallaatiolla... Hienolta näyttää tuossa videolla.

Moët & Chandonin rakennus, vähän erilainen kuin mielikuvissani.

Poseerattiin munkki Dom Pérignonin patsaan edessä. Dom Pérignonhan kuuluu tuohon samaan konserniin kuin Moët & Chandon. Domppapullot on vaa aika paljon kalliimpia kuin Moëtit, Dompissa ne jotkut vaiheet tehdään vähemmän automatisoidusti ja jopa käsin, siittä tulee se kallis hinta.

Noiden kierrosten jälkeen oli hyvä mahdollisuus ostaa noita samppanjoita edullisempaan hintaan ja siellä oli myynnissä kaikkia sellaisia erikoisvuosikertoja, joita ei ainakaan Suomesta saa. Mun ei kyllä yhtään tehnyt mieli ostaa kummankaan tilan samppanjoita tai oheistuotteita. Jatkossa laitan rahani pientilojen samppanjoihin, sillä uskon niiden olevan enemmän sen arvoisia ja mieluummin haluan antaa tukeni pientiloille noiden valtavien massakonsernien sijaan. Tässä siis syy, miksi muutuin kyynisemmäksi aiemmin lempparisamppanjaa Moëtiä kohtaan. On kyllä muuten loistava bisnesidea, kun ajattelee miten paljon Moëtiä ostetaan ympäri maailmaa ja miten se liitetään hienoon elämäntyyliin ja julkkiksiin ja upeisiin juhliin. Jokainen Moët-pullo on tehty niin standardisoidusti, että niissä ei ole minkäänlaisia vuosikertaeroja (ellei osta erikseen vuosikertasamppanjoja). Pientiloilta kun ostaa samppanjaa niin niissä on monesti havaittavissa vuosikertaeroja, mikä tuo mukaa vaihtelevuutta niiden makuihin eikä pääse kyllästymään, täten myös jokainen pullo on vähän uniikimpi.

Silmät avautuivat hyvin tuolla reissulla, olin aiemmin ihan tuon brändin uhri, niinkuin monet miljoonat muutkin :) Koitteko te valtavan pettymyksen tän jutun myötä noista? :D Kannattaa mennä itse katsomaan ja pettymään paikan päälle ;)

Bisous,
Mimi

ps. Luvassa vielä päivittämättä unohtuneita Pariisi-päivityksiä, kunhan taas ehdin niin laitan tänne <3 Ja jos on jotain muita toiveita vielä tähän blogiin liittyen niin mielelläni yritän ne toteuttaa :)

Huomio rakkaat lukijat!

Coucou! :)

Aika kääntää lehti. Kuten olette varmasti huomanneet, en ole tätä blogia aktiivisesti pitkään aikaan päivitellyt lupauksistanikaan huolimatta. Koska en ole Pariisissa enää pitkään aikaan asunut, ei ole tarpeeksi riittänyt aiheesta kirjoitettavaa. Se vähäkin, mitä olisi edelleen sanottavaa, niin en ole sitä saanut kirjoitettua, varmaankin motivaation puutetta. Elämä Suomessa on ollut yllättävän kiireistä.

Tähän kaikkeen tulee kuitenkin muutos. NYT. Sillä alan kirjoittaa nykyisen elämäni tärkeimmistä asioista ja intohimoistani, niinkuin Pariisikin oli mulle suurin intohimo siellä asuessani. Aika on kuitenkin jättänyt Pariisin elämän ja tämä blogi sitä myöten aika kuihtunut, siksi olen perustanut uuden blogin nykyään rakkaimmista asioistani elämässäni. Oon kokenut muuttuneeni aika paljon tässä viimeisen parin vuoden aikana, monet teistä on ehkä seuranneetkin tätä muutosta kirjoituksissani ja huomanneet minun muuttuneen. Luksuselämäntyylin tavoittelun sijaan elämässäni onkin nousseet onnea tuomaan ihan eri seikat, irtauduin aikatavalla materiamaailmasta, jossa elin pitkään. Te seurasitte mukanani kun matkustin paljon eri paikkoihin, kävin syömässä joka viikko ihanissa paikoissa ja elin melkolailla upeaa elämää... Tämä ei kuitenkaan voinut jatkua ikuisesti eikä sellainen elämäntyyli olisi tuonut onnea loppuun asti. Huomasin löytäneenikin suurimman onnen Firestä. Fire syntyi maailmaan toukokuussa 9.4 ja jotenkin kaikki elämänarvoni menivät uuteen järjestykseen siitä lähtien, onneksi! Olen oivaltanut elämän pienien ilojen rakentuvan todellakin pienistä ihmeistä, kuten Firen tulosta maailmaan. Miten jostakin niin pienestä ja tuntemattomasti voikin tulla niin tärkeä ja rakas. Aloin seurata Firen elämää läheltä ja jäin siihen koukkuun, enää en voisi kuvitella olevani näkemättä Fireä kuukauteen. Fire toi mut kosketuksiin tähän hetkeen ja koin olevani kaikkein onnellisin sen seurassa, mikään samppanja tai ulkomaanmatka ei voisi sitä kokemusta voittaa. Toivon voivani jakaa tämä innostuksen teidän kanssa!

Tässä tausta uudelle blogilleni ja syyt siihen, miksi olen päätynyt kirjoittamaan niin erilaista ja erityylistä blogia. Toivon kuitenkin, että mahdollisimman moni teistä lukijoistani kuitenkin kiinnostuisi uudesta blogistani, liittyisi siihen lukijoiksi ja innostuisi kommentoimaan uusia tekstejäni. Ja tunnistaisi minut blogin kirjoittajana, löytäisi tämän blogin saman tyylin ja sydämen uudesta blogista.

Toivotan teidät lämpimästä tervetulleeksi lukemaan uutta blogiani varsamme puolikkaan Firen elämästä ja tulevan koiranpentuni Ionan elämän ensivaiheista aina pitkälle tulevaisuuteen asti blogissa White storms and Fire flames (whitestormsandfireflames.blogspot.com).

Kiitos kaikista runsaista kommenteistanne blogini matkan varrella ja tuestanne vaikeina hetkinä, te todella tsemppasitte minut eteenpäin ja toitte valoa toivottomina hetkinä. Oli todella ilo jakaa kanssanne Pariisin vaihtokokemukset ja vaihdosta palautumisen fiilikset ja vaikeudet.

Kiitos teillä kaikesta <3 Toivottavasti innostutte uudesta blogistani jos ette, niin kaikkea hyvää jatkoon <3

Bisous! <3

Mimi