Miesten huomiosta ja turvallisuudesta

Coucou! :)

Sain idean yhden lukijani kommentista kirjoittaa miehistä Pariisissa ja turvallisuudesta täällä. Kirjoitan asiasta omasta näkökulmastani ja annan omia vinkkejäni, miten mä nään parhaaksi toimia täällä.

Taustaa: Ennen kun tulin Pariisiin vaihtoon syksyllä, kuulin, että Pariisi on Euroopan rikospääkaupunki. Että Pariisin alueella tehdään eniten rikoksia koko Euroopassa. Mä yritin etsiä netistä jotakin tilastoa tai artikkelia todistaan tätä väitettä, mutta en oo löytänyt. Mut no sanotaanko, etten oo täällä yhtää sen enempää varonut/pelännyt kuin Helsingissäkään. Tai oikeastaan Helsingissä pelkään enemmän, kun kiitos Jan Vapaavuoren hienon hankkeen niin pari vuotta sitten siihen ihan mun kodin lähelle Etu-Töölöön perustettiin alkoholistien ja narkkarien asuntola, sellainen mis ne asukkaat siis vaihtuu koko ajan et poliisi vaan tuo niitä sinne ensihätään... Joten mulle on ihan normaalia käydä siin kaupas Valintatalossa nii et lähes joka kerta siel on niit tyyppei pöllimäs jotai tai huutelemas mulle jotai kommentteja, yks aamu joku mies otti siinä kadulla toiselta mieheltä suihin ja sitten siinä vieressä on lukio, jossa oon ollu monta kertaa töissä ja siellä lukion pihalla ja viereisessä lasten leikkipuistossa löytyy välillä huumeneuloja, oksennusta ja niitä tyyppejä ryyppäämässä. Ja tämä siis kauniissa Etu-Töölön miljöössä vain parin askeleen päässä Kampista. No se siitä. Pariisissa tunnen siis oloni mukavammaksi ja turvallisemmaksi tässä suhteessa :)

Miehet Pariisissa. Erittäin yleistäen: Määrittelen eka termin miehet, joista puhun tässä tekstissä. Ne voi olla täällä ranskalaisii (ja ranskalainen voi olla alunperin ranskalainen tai sitten tullut tänne Maghrebista tai muista Ranskan vanhoista siirtomaista) tai sitten jonkun muun maalaisia, jotka vaa asuu tääl. Mä suomalaisena en ole tottunut sellaiseen huomioon, mitä miehiltä täällä saa. Onneksi en ole blondi enää, kuulemani mukaan silloin siitä huomiosta joutuu kärsimään vielä paljon enemmän. Mä en tykkää siitä huomiosta. Ja kyllähän Suomessakin tapahtuu sellaista, mutta paljon paljon vähemmän. Täällä se ero on, että siitä huomiosta joutuu kärsiin keskellä kirkasta päivää.Tuijottelua metrossa, liikennevaloissa, puistossa. Ei se vielä mitään, mutta usein käy niin et joku poika/mies tulee juttelemaan jotain tyyliin "vous êtes très charmante!" ja muita kohteliaisuuksia, tai kysyvät suoraan lähteen kahville samantien tai mikä on yleistä, kysyvät puhelinnumeroa! Mutta kun ei ees se et se ois joku suht samaa ikäluokkaa oleva tyyppi, mutta kun ne voi olla hyvinkin mua 20, 30 vuotta vanhempiakin. Tai erittäin yleinen tilanne: perjantai-ilta, oot kaverin kanssa menossa metrolla jonnekkin nii joku poikaporukka saattaa kysyy liittyyn seuraan, ja ne vaa jatkaa sitä jutteluunsa tosi ärsyttävää. Tai kun oot jossain lasillisella, viereisestä pöydästä aletaan jutella. Kun oon laittamassa kirjettä postiluukkuun, nii postin työntekijä alkaa flirttailla. Kun käyn hakemassa Public-juorulehden perjantaisin lehtikioskilta, se myyjä kyselee multa aina jotakin tyyliin "mitä teet Pariisissa" yms. Parashan on, et haen sen Publicin joka perjantai mun reenien jälkee hikisenä ilman meikkii urheiluvaatteissa matkalla kotiin, ja tää mies kehuu mua aina nii kauniiks. Pitäis varmaa vaihtaa lehtikioskia, niitä täällä riittää. Eli toisin sanoen ihan sama mitä oot pukenut päälle, niin sitä huomioo tulee silti. Ja kuka tyttö oikeesti tykkää jostai huutelukommenteista tai muista lipevistä iskurepliikeistä? ja sen tuloksena antaa numeronsa? Mua ei pelota noi tilanteet, mua ärsyttää ne. Ja ainiin, tässä varoitus miesten ovelista lähestymistä! Nimittäin neuvon kysyminen kadulla, missä on joku paikka tai voitko neuvoa reitin jonnekkin... ja tää henkilö kysyy siitä ihan muussa tarkoituksessa kun et oikeesti ei tietäis reittiä. Silloin mä hämäännyn helpoiten kohteliaana neuvoon.

Miten mä toimin? Maalaisjärki. Mä havaitsin parhaaksi toimintatavakseni tollaisissa edellä kuvaamissani ärsyttävissä tilanteissa seuraavan: 1. älä katso silmiin, ignoroi koko tyyppi täysin, jatka kävelyä. Tää toimii yleensä. Jos ei niin 2. älä osaa ranskaa äläkä myöskään englantia, ne kyllä kysyy sulta että puhutko jompaa kumpaa joten et tietenkään, jos ei silti tajuu niin 3. osaa siis vain suomea ja puhu sitä. Jos pitää vastata oikeesti, nii kannattaa vastata mahdollisimman lyhyesti ja ytimekkäästi ranskaks. Ja sit jos se tilanne menee epämukavaks (et se tyyppi ei tajuu ettei kiinnosta jatkaa juttelua) niin alan puhuun suomea. Se on toiminu mulle aina! Kerran kun kävelin yöllä ihan pienen kadunpätkän kotiin nii siin oli n. 4 hengen poikaporukka ja ne alko kauheesti huutelee mulle ja jotai tosi lipevii kommenttei. Tollases tilantees mä vaa puhuin rauhallisesti suomee takas, ne hämmästy nii paljo ja piti mua varmaa nii hulluna et jatko matkaansa :D Ja jos ei mikään auta nii sit 4. Käytä jotain näistä tai vaikka kaikkia (omalla vastuulla): dégage, fous le camp, fous-moi la paix, va te faire foutre, va te faire voir...

Klubeilla. Riippuu tosi paljon, millasella klubille menee. Miehet saattaa lähestyy tosi häiritsevästi, vaikkapa kouria (mutta niin voi tietty käydä Suomessa) tai tulla tanssimaan sillai et tyyliin kaappaa sut syliinsä. Mä vaa aina tyynesti siirrän sen tyypin kädet pois ja työnnän pois päin, siitä yleensä kaikki tajuaa mut ne saattaa tuhahtaa sit jotai takas jotai ilkeetä, sit jos ei tajuu nii sit mulkasen vihaisesti tai sanon et mee pois. Ehkä karmaisevin esimerkki on vuodelta 2009 kun tulin Heidin kanssa Pariisiin lomalle ja mentiin yhtenä iltana Champs-Élysées'n viereen johki nuorten yökerhoon, jossa oltiin ainoat turistit ja tietenki vaaleina pompattiin silmään. Oltiin pukeuduttu todella peittävästi verrattuna kaikkii muihin tyttöihin siellä. Järkyttävää oli, että varmaan kaikki baarin pojat yrittävät vuoron perään tulla koittaan tanssiin meidän kanssa ja kun ei haluttu tanssia kenenkää niistä kanssa niin yks ranskalainen tyttö tuli kiukkuisena sanoon mulle, että mitä te oikein luulette olevanne, että ei täällä noin käyttäydytä ja haukku meitä ranskaks.. ja siis sen takia, että ei suostuttu tanssimaan kenenkää poikien kans. Eipä viihdytty kauaa siellä... :D Se mitä voin sanoo myös täällä tollasista edullisimmista yökerhoista nii palvelu saattaa olla tosi töykeetä, et jos on vaalea tyttö nii tyttöbaarimikot ei tykkää palvella sua ja sit pahimmallaan voi joutuu odotttaa vaik kuinka kauan yhtä juomaa. Sit se mikä kuva mulla on numeron antamisesta klubeilla nii kai se merkitsee paljon enemmä ranskalaiselle, et sit se luulee et on tosi kiinnostunu ja saattaa tekstailla tosi innokkaasti pitkään. Mut nii, riippuu varmasti täysin ihmisestä.

Turvallisuudesta. Yöllä voi olla joskus vaikeaa saada taksi joillain alueilla, mutta mä oon aina saanut taksin suht helposti. Otan taksin aina viittomalla lennosta, paikalliset ei käsittääkseni tee niin mut mulla se taktiikka toimii aina ja yleensä saan taksin hyvin nopeasti. En ottais Suomessakaan ikinä yöbussia, joten en tee niin myöskään Pariisissa. Oon kulkenut metrolla vielä yöaikaan (se kulkee tääl 1-2 asti yöllä) ja se on turvallista, mutta mä  maksimoin sen valitsemalla aina sen ensimmäisen vaunun. Jos tulis ongelma, nii vois koputtaa sitä metrokuskin ovea ja pyytää apua, näin mä oon mun logiikalla päätellyt. Mut yleensä jos mun pitää mennä yksin metrolla yöaikaan nii otan kuitenkin lähes aina taksin, se on halvempaa tääl kun Suomessa. Eli oonkohan ehkä kaks kertaa matkustanut yksin metrolla 12 jälkeen yöllä. Mä en myöskään liiku myöhään niillä alueilla, joita mä pidän vaarallisina. Pohjois-Pariisi ja pohjoisen banlieut (esim Saint Denis) vois esim luokitella niihin alueisiin, mutta toisaalta sit Montmartren turistialueet on jees myös myöhää ja siel on kivoja klubeja. En niistä kyl kävelis yksin pois yöllä tai ilman taksia.

Taskuvarkaat. Yhtälailla varon niitä täällä kuin missä päin maailmaa tahansa. En nää mitään eroo tähän asiaan, ruuhkametroissa ja muissa tungoksissa varon vielä enemmän.

Muuta. En tee itsestäni helposti lähestyttävän näköistä. Kuuntelen yksin liikkuessani lähes aina musaa ja pistän sen niin kovalle, etten edes kuule mitä joku sanois :D  En vastaa takas, en reagoi mitenkään. Olen ehkä epäkohtelias. Mutta siten saan olla ainakin rauhassa :)

Tälleen tosi kärjistäen.  Ei täällä tarvi pelätä :) Mutta mun jotkut kaverit on löytäneet tosi kivoja ranskispoikia täältä, joten kannattaa vaa olla valppaana :)


Millaisia kokemuksia teillä on?

Bisous!

Mimi