Oon ollut pitkään poissa ja ihan hukassa enkä oo halunnut kirjoittaa tänne, koska teksteistä olisi tullut niin synkkiä ja masentavia lukea. En oo halunnut päivittää kuulumisia, koska niissä ei ole ollut mitään kerrottavaa. Tai olisi ollut paljonkin, mutta koska kirjoitusinspiraationi syntyvät iloisista asioista, ei ole ollut kirjoitettavaa. Ehkä on tuntunut hävettävältäkin kirjoittaa, että en mennytkään mun lennolle juhannuksen jälkeen. Oon laittanut jo 1400 euroa San Franciscon lentoihin enkä ole päässyt lähellekään lentokenttää. Muutenkin on tuntunut, että oon ollut ihan hukassa kun kaikki suunnitelmat muuttui niin äkkiä ja niin radikaalisti. Mulla ei ole edes omaa kotia, koska vuokrasin sen koko kesäksi. Chris oli hommannut meille asunnon ja suunnitellut myös kaiken mun tuloa varten. Kaikki romahti. Todellinen summertime sadness.
Mulla on vielä paljon Pariisi-päivityksiä jäljellä, mutta ei oo ollut energiaa kirjoittaa oikein mitään. Kesä on vaan mennyt nopeasti enkä oo ehtinyt tehdä oikein mitään, kohta aika käy vähiin ja alkaa syksy ja arki. Mutta joka päivä on ollut aikaa kelata, että miksi en mennyt mun lennoille ja miksi kävi niin kuin kävi. Aika näyttää, oliko valinta oikea tai sitten jossittelen loppuelämäni.
Vaikka onkin tosi rankkaa aikaa ollut niin onneksi elämässä on silti aina iloisia asioita, jotka tekee onnelliseks. Pikku hiljaa nuo pienet iloiset asiat muuttuvat tärkeimmiksi ja niistä saa yllättävää voimaa jaksaa ja laittaa elämänsä taas kuntoon. Toiset turvautuu päihteisiin tai yltiöpäiseen työntekoon tai liikuntaan unohtaakseen murheensa, mulle voimaa tuovat eläimet. Erityisesti hevoset. Niiden lähellä ei mieti mitään muuta, elää vain hetkessä ja siinä hetkessä on todella onnellinen. Niitä arvokkaita hetkiä sitten mietin kun tuntuu vaikealta ja yhtäkkiä murheet tuntuvat loppujen lopuksi pieniltä. Meillä on ihana varsa Fire, joka kasvaa hurjaa vauhtia. Fire on ihanin asia maailmassa ja on mahtavaa seurata sen kasvua. Pian saan myös oman koiran! Voisiko asiat loppujen lopuksi paremmin olla :)
En ole unohtanut blogiani enkä ole kadottanut kirjoitusinspiraatiotani, sillä nyt se on tulossa takaisin piristyttyäni tästä synkästä ajanjaksosta :) Tulevaisuudessa aion keskittyä kirjoittamaan pienistä upeista asioista, jotka tekevät onnelliseksi ja antavat voimaa. Monella tapaa tää on myös uusi elämänvaihe, sillä rahaa suurempiin reissuihin ei tuu olemaan ihan hetkeen. Onneks mun ystävä Satu lähtee Pariisiin vaihtoon syksyllä ja pääsen sinne vierailulle :)
Nyt keskityn etsimään elämän positiivisia puolia näistä sateisista kesäpäivistä ja aion jakaa näitä iloja teidän kanssa.
Palataan pian :)
Bisous,
Mimi
