tiistai 30. marraskuuta 2010

Au revoir Paris mutta vain hetkeksi

Coucou! :)

Kaikki alkaa olla hyvin ja järjestyksessä, joten voin hyvillä mielin lähteä ”lomaileen” huomenna Suomeen. Onneks muuten mulla on Easyjetin lennot, säästyn nähtävästi sen lakon vaikutuksilta. En oo oikeestaan muul lentänykkää ku easyjetillä tätä välii(välil finskil) ja joka kerta toiminut ihan hyvin. Laskin muuten et huominen lento on mun tän vuoden 18. lento eli oon ihan mukavasti viettänyt aikaa yläilmoissa.. :D

Eilen kävin Charloten kanssa Monet’n näyttelyssä Grand Palais:ssa, se oli aivan huippu ja täysin sen 8 euron arvoinen. Oli ihana nähdä kaikkii niitä kuuluisimpia teoksia livenä sekä kaikkii vähemmän tunnettuja, ehkä paras taidenäyttely ikinä. Siel oli tosin ihan liikaa porukkaa, vaikkei tarvinnutkaan jonottaa yhtää mut taulujen edessä oli aika tungosta. Sen näyttelyn jälkeen käytiin pyörähtämäs taas Champs-Élysées’n joulupuodeissa ja ihailemas kauniita jääveistoksia :) Jos nyt ei oo tarttunut joulutunnelmaa täältä mukaan ennen Suomeen lähtöä niin ei mistään, tääl on nii jouluista et vaikka en joulusta tykkääkään yhtään niin täällä pakottautuu tykkään. Ekaa kertaa moneen vuoteen jopa odotan joulua hyvällä mielellä (kun tiedän, ettei tarvii syödä jouluruokia) mut et voishan se joulu olla ihan kiva juttu… Eli jos inhoaa joulua, kannattaa tulla tänne oppiin rakastaan joulun odotusta :) Käytiin myös eilen taas siel ihanas italialaises syömässä ja tultii nauttii jälkkäriks vähä viiniä ja juustoi mun luokse, oli tosi kiva ilta :) 

Grand Palais


Charlotte & Mont Saint-Michel

jääbaari

iglussa


France Telecomilta soitettiin mulle eilen tosta mun nettisotkusta, niiden mukaan vika on Orangen liikkeen eikä heidän (Orangella mulle syytettiin France Telecomia :D) mutta joka tapauksessa ne laittaa mut nyt jonku byrokraattisen jonon ohi ja nettilinjan pitäis avautua viikon loppuun mennessä. Harmi, etten oo sitä ihmettä itse todistamassa täällä :D Mut ainakin ton mun boksin punainen valo vaihtui vilkkuun keltaista, että onhan se lähempänä vihreetä jo. Joten kun tuun takas tänne, niin mulla on netti sitten kunnossa (ainakin toivon niin)! Saan jopa huimat 40 euroa hyvitystä (sekin piti itse vaatimalla vaatia), onhan se parempi ku ei mitään, mutta kun laskee et mä oon nyt koko ajan maksanut Orangelle yli kuukaudesta ilman minkäänlaisia palveluita 37e/kk, niin toi ”hyvitys” tarkoittaa nyt sit, että en joudu maksaan näistä viikoista ilman nettiä. Mua ei hämmästytä enää mikää täällä enkä todellakaan mennä enää toista kertaa itkeen sinne Orangelle, joten merci beaucoup Orange et France Telecom, yli 2 kk ilman nettiä on hyvä kärsivällisyyskoettelemus ja sinä aikana oppii arvostamaan monii juttui eikä pitään kaikkea itsestäänselvyytenä. Suomessa kun kaikki toimii niin hyvin, siitä saa olla onnellinen… Mullahan tunnetusti ei oo kovin pitkä pinna tai hyvät kärsivällisyystaidot, niin en voi väittää etteikö tää tavallaan ois hyvää elämänkouluu luonnetaitojen kehittämiseks. Voin vannoa, että oon tän vaihtovuoden jälkeen varmasti paljon sopeutuvaisempi muutoksille, kärsivällisempi kestään vaikeuksia ja ennen kaikkea opin täällä suhtautumaan elämään rennommin, Pariisissa on hyvä opetella l’art de vivre.

Magneettikuvauksetkin oli positiivinen kokemus, koska niitä hirveitä lääkeruiskuja, jotka tilasin sieltä apteekista, niin ei tarvinnutkaan käyttää. En tajuu miks mun piti popsii nii kauheesti niitä lääkkeitä sitä kuvausta varten kun kyseessä oli  kuitenkin vaan noin 5 min kestoinen posken magneettikuvaus. Nii ja mitää ei saanut syödä koko päivänä myöskää ennen sitä. Sain dossierin mukaan sieltä, muistona nippu kuvia ja lääkärinlausuntoo yms että ei onneks ollut murtunut mitää. Onneks tää poski/silmäkulma paranee sit itellään, se on ollu vaan nii kova ”isku” se kavio et kestää useita viikkoja et se paranee. Lucky me! :) Koska selvisin aikas vähällä tosta… Ai niin täällä kun joutuu käymään lääkärissä ym. niin ne kysyy aina sitä carte vitale joka on kai jonkunsortin ranskalainen kelakortti, ja nytkin mua pyydettii viel kaks kertaa erikseen sinne tiskille kun ne ei suostunut millää uskoo, että mulla ei sellasta korttii oo. Ilmeisesti täällä ei sit käy yksityisen puolella kauheesti asiakkaita ilman kyseistä korttii tai jotain :D Ja nii mun korvikset herätti myös kummastusta sekä röntgenissä et tuol magneetissa, ne hoitajat ei meinannu millä antaa mun mennä niihi kuviin korvisten kanssa (mä en koskaa ota traguksii pois), mutta kannatti taas vängätä kun ei ne ees näkyny kuvissa :)

Kävin syömässä lounasta mun lemppari sushipaikassa, täällä on nii luksusta kun 12 eurolla saa 18 makia misokeiton ja salaatin kanssa (miettii miten kallista Suomessa on!) Täällä on hirveesti viel noita japanilaisii, mun kodin lähellä n.10. Apteekkejaki täällä on joka kadun varressa jopa vierekkäin useita, mun kodista 100 metrin säteellä varmaa 20 apteekkia. Ne sulkee vaan tosi aikaisin verrattuna Suomeen, mutta paras on toi mun lähiapteekki kun sen nimi on Pharmacie 24. Se 24 ei todellakaan tarkoita 24h aukioloa vaan sen nimi vaan on toi 24 :D aika nerokasta… Kävin myös ostamassa viimesiä joululahjoja (jes mulla on melkein kaikki jo hommattuna eikä oo edes vielä joulukuu!! :) ) ja sitte pyörähdin vähän Naf Nafilla eikä sieltä nyt pääse tyhjin käsin ulos…  Ostin tänää superlämpösen villaneuleen, kun ajattelee et tääl on ny vaa muutama astetta lämmin ja kun astun huomen Hki-Vantaalt ulos nii jäädyn kuoliaaks sinne pakkaseen ellen oo pukeutunut kunnolla… Hrrr ajatus jo hirvittää mut ihanaa tulla kotiin :) Mä tuun matkalaukun kanssa Suomeen nii ei tarvii ahtaa kaikkee johki käsimatkatavaroihin. Vaik mun täytyy yrittää tulla takas tänne sit tyhjän laukun kanssa, koska miten ihmees muuten kesäl raahaan kaiken pois? Postissa lähettämällä? No onneks sitä ei tarvi viel murehtii mut kauheesti ei voi tavaraa haalii täällä (nyt on jo ihan liikaa) Mulla ei viel oo paluulentooka tänne takas. Mun ranskalaiset kaverit ei oikein halunneet ymmärtää et lähtisin muka yli kuukaudeks Suomeen, mulle on tullu muutamii viestei et hei jos satutkin tuleen jo ens viikol takas nii sitte mennää sinne ja sinne yms :D Ihanaa tulla takas tammikuussa kun on ystävii täällä ja kaikki nettiasiat (toivottavasti) järjestyksessä niin tulee varmana iha toinen vaihtopuolisko. Oon oikeestaan yllättyny et löysin tän syksyn aikan niinki hyvii ranskalaisii kavereita (en oo ollut ollenkaa nois erasmusjutuis) koska ajattelin et vaihtareihin ois helpompi tutustuu ku paikallisiin. Mut se oli vaa mun ennakkoluulo, kun vaa asennoituu oikein nii tääl on helppo saada esim. kursseilta ranskalaisii kavereita, joiden kans voi sit hengaa vapaa-ajalla. Myös se talli on ollu loistapaikka saada samanhenkisii kavereita, että ei voi korostaa liikaa harrastusten merkitystä ”uuden elämän” rakentamisessa vieraassa maassa. Mun tulee oikeesti ikävä tänne!!! Mutta ei hätää päivittelen kyl blogiini Suomesta käsin, mulla on mielessä paljon juttuja Pariisiin ja vaihtoon liittyen mistä tuun kirjotteleen. Alors, à très bientôt!!

 I miss Helsinki in Paris but in Helsinki I miss Paris. 


bisous bisous <3 
mimi

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Lillen joulutunnelmaa

Coucou! :)

Terveisiä Lillestä. Täällä on tosi jouluista, tänne avattiin tällä viikolla just sopivasti joulutori, joten koko kaupunki on täynnä joulutunnelmaa. Oli hyvä ajoitus tulla tänne just nyt. Eilen kiertelin Heinin kanssa kaupunkia ja shoppailin joululahjoja ja vähän muutakin, lisäks juotiin kuumaa viinii siel joulutoril vähän niinku glögii ja löysin uuden rakkaan täältä, sellaisen tosi pehmeän ja suloisen. Illalla löydettii sattumalta tosi hyvä italiainen ravintola, jossa oli vaan liitutauluun kirjotettu ranskaks illan menu. Ruoka oli superhyvää, söin mm. kurpitsarisottoo ja kirsikkapannacottaa. Tänää käytiin tutustumassa Lillen eläintarhaan, joka oli ihan kiva paikka. Syötiin maailman huonoissammassa kiinalaisessa ravintolassa (en halua enää ikinä kiinalaiseen täällä, ainakaa pitkää aikaan). 15 eurolla rapukeitto (jossa ei ollut yhtään rapua) pääruoka johon ei saanut riisiä (oli kuulemma loppu=eivät jaksaneet keittää!!) sekä jälkiruuaks kaksi säilykeananasrengasta lautasella. En oo ikinä saanut niin töykeetä palveluu missää, lisäks ku maksettii laskua nii Heinin täyty odottaa vaihtorahojaan aika kauan, mietettii jo et näkyyks niit koskaa :D Muute ollu huippukivaa! Tässä kuvia... :


Marche de Noël à Lille

Löysin uuden rakkaan joulutorilta + kuumaa valkkaria

Palais des Beaux-Arts taustalla

jouluinen Lille

juustoilta

hieno puu


Zoo de Lille



Nyt me mennää leffaan kattoon Potiche, ranskalainen komedia... ja huomen aamul kympin junalla takas Pariisiin :)

bon dimanche!! :)

bisous bisous à bientôt
mimi

lauantai 27. marraskuuta 2010

Pariisin joulutunnelmaa

Salut! :)

Terkkuja Lillestä :) Matka tänne meni nopeasti, vaan tunti TGV:llä Paris Nordista. Ollaan lähdössä tutustuun kaupunkiin ja katsoon Lillen joulutoria sekä shoppaileen joululahjoja. Pääsin nettiin laittaan mun eilisen kuulumisia, joten pahoittelut kun postaan tän myöhässä:

Joulun odotus on vallannut Pariisiin! Tää kaupunki huokuu joulutunnelmaa, tänään tuli jopa lunta, ekaa kertaa :) Mitään ei tosin jäänyt maahan, kaikki suli heti. Champs-Elyséesille on tullut ihana joulukylä, Village de Noël. Siellä on yli 160 pikkumökkii Concordelta Rond-Pointille asti, niissä myydään kaikkea esim. kuumaa viiniä, crêpesejä, cupcakeseja, talviasusteita, lahjajuttuja... On karusellia ja jääveistosta ym. sekä tietty kaikki huipentuu Concorden aukiolla olevaan maailmanpyörään (65m korkeutta, 10e 3 kierrosta) josta voi ihailla sitte jouluista Pariisia. Menin siihe Satun kans, oli tosi hauskaa. Käytiin myös Häagen Datzilla syömäs ihanat jätskiannokset, se on kyl maailman kivoin paikka. Jäätelöravintola, jossa pyötiintarjoilu, niin kivaa. Löysin muuten sieltä joulukylästä ihanan westietaulun, missä oli jotai meripihkakoristeita. Mä ajattelen varmaan puolet päivästä westieitä ja joka kerta kun kävelen metrolle niin yhen kultaliikkeen edessä istuskelee aina tosi söpö ja nii lutunen westie!! Mun tekis mieli silittää ja paijaa sitä, mutten oo kehdannu (vielä). Mun on muuten ikävä glögiä ja gluteenittomia pipareita, onneks niitä saa nauttia sitten Suomessa, ihan pian.

cupcakes. niitä on kivaa ihailla


Concorde, maailmanpyörä


Maailmanpyörässä




Glühweinia


Mä sain muuten tänään kuulla oikean version siitä mun heppaonnettomuudesta, ois ollu tosiaan ihan kiva kuulla se heti sillon kun putosin niin ei ois tarvinnu koko tätä aikaa pelätä sitä mun heppaa Geroniwkoa, tai muutenkaan hepan selkään nousemista sen jälkeen. Olin siis luullut, että se mun heppa pelästy sitä kun se astu sen muovitötsän päälle ja et sit se takana oleva heppa teki jotain… Mutta ei, ihmisen syytä kaikki eikä mun hevosen!! Siinä aidan toisella puolella tuntia katselemassa oleva ja omaa ratsastustuntiaan odotellut autistinen poika (joku parikymppinen) oli läimässy mun heppaa takapuoleen, minkä seurauksena se mun heppa pelästy ihan kauheesti ja hyppäs ilmaan ja lähti laukkaan ihan hulluna ja siinä rytäkässä sitten tipuin ja se oli sitten kai Christal, jonka kavio osu mun naamaan. Sit ku se opettaja huusi ihan kauheesti et miks teit noin häpeäsit ootko tyytyväinen, nii luulin et se huusi Geroniwkolle. Mä ihmettelin ihan sairaasti kun menin tallille viime viikolla naama mustana ja kun se poika näki mun naaman nii se tuli pyytään monta kertaa anteeks enkä yhtää tajunnu miks. Nyt sitten selkeni toi tapahtumaketju kun juttelin mun tallikaverin kanssa tänään tosta, helpottaa ainakin ymmärtään tota tapahtunutta nyt enemmän. Ihan turhaan pelkäsin viime viikol hepan selkään nousemista, onneks sain nyt kuulla et mikä se oikea syy oli. Mut tänää oli ihana tunti, mä ratsastin Diacrella ja se oli niiiin kiltti ja ihana. Mua kyl jännitti vähän, kun me harjoteltii sellasii jyrkkii käännöksii ravissa ja kun se opettaja käski meidän tehdä mahdollisimman epäloogisia käännöksiä ettei se hevonen arvaa ennalta miten pitää mennä (diagonaalei, maneesii poikittain yms) ja mä olin ainoo joka kysy, et miten me ei törmätä toisiimme kun kaikki kääntyilee eri suuntii ilman logiikkaa :D Se opettaja vaa sano, että onhan teillä silmät päässä. No mut onneks meitä oli vaa neljä nii kyl se suju iha hyvi, vaikka olihan se tosi haastavaa varsinki ku Diacre tykkää ravata ihan sairaan kovaa vauhtia :D

Mut nii palatakseni tähän putoamiseen, sen johdosta saan=joudun tutustumaan ranskalaiseen terveydenhuoltosysteemiin ja tässäkin on kyl jo nyt tullu ilmi lisää kulttuurieroja. Mulla ei oo enää silmä musta, kesti tosin puoltoista viikkoa et se alko näyttää paremmalta, nyt se on enää vaa vähä sellane violetti ja joku luu siin tuntuu oudolta. Se on se kohta mihin se kavio osu. Meen sen takia tiistaina scanner- toimenpiteeseen, joka on jonkinlainen magneettikuvaus. Mulle tuli postissa siitä kirje, jossa mun käskettiin alkaa syödä 3 päivää ennen tota toimenpidettä allergialääkettä ja jotain corticoidelääkettä (ei yhtää hajua mitä varten se on) lisäks tiistaina mun pitää ottaa sellasta geeliä suuhun, joka on sen tuoteselosteen mukaan mahakipuun. Se purkki näyttää ihan joltain mobilaatilta, tuntuu hassulta et sitä pitää syödä. Se kirje toimi siis myös reseptinä näihin lääkkeisiin ja hain ne apteekista, lisäks mun piti tilata sinne apteekkiin kaks Optijectlääkeruiskua, joissa on kummassakin on 50ml jotain tiputusainetta (?????) ja ne otan mukaan sinne toimenpiteeseen, missä se lääkäri laittaa ne. Se farmaseutti sano eka et ei tollasta lääkettä oo olemassakaan ja sitte soitti jonkun puhelun sinne paikkaan minne meen, ja se lääke olikin olemassa. Hain sen sitten tänään, kun se farmaseutti oli tilannu mua varten sen. Mielenkiintoinen systeemi sanoisinko :D Ja toi lääketieteellinen sanasto on niin outoa, vaikka yritän katsoo sanakirjasta tai robertista noita sanoja nii ei selkeytä yhtää, tuntuu etten tiedä kyl oikeesti yhtää mikä mua tiistaina odottaa. Täytyy ottaa tää positiiviselta kannalta, että kivaa kun pääsen tutustuun tälläsiinkin kulttuurieroihin ja sanastoihin :)

Bon week-end!!

bisous
mimi 

torstai 25. marraskuuta 2010

Pourquoi faire facile si on peut faire compliqué?

Coucou! :)
Täällä on ihanan aurinkoista! Lähinnä sään puolesta, mutta myös muutenkin. Hassuu kun täällä on niin erilainen syksy kun Suomessa. On satanut tosi vähän, ja sillonkin kun sataa niin se on yleensä pientä tihutusta eikä kestä kauaa. Harmi sinänsä, ajattelin että oisin päässyt käyttään enemmän mun ihanii kumppareita :D Ei vaan kyl se piristää mielialaa kun on ollut nii kivat ilmat eikä oo ollu mitenkää kylmäkää. Kauhulla ja samalla innolla odotan Suomen talveen tuloa!! Mun pitää pukee ihan sairaan lämpimästi päälle lennolle, että tarkenen astuu kentältä ulos. Ja ihanaa iskä lupas tulla hakeen mut, ei tarvii mennä yksin käymään kotona varsinkin kun siellä on tapahtunut muutoksia. Onneks mun rakkaat pehmolelut on siellä :) Mä tosiaan tein suunnitelmien muutoksen, koska haluan nyt ihan oikeasti piristyä kunnolla ja nauttia taas täysillä elämästä ja tuntuu et tarvii levätä vähän. Suomessa. Sain vaihdettua mun Easyjetiltä jo ostamani lennon ens keskiviikolle maksamalla 38 euroo, en ollu aiemmin ees tiennyt et Easyjetil vois vaihtaa lentopäivii mut onneks sain vinkin Charlotelta :) Joten nyt tuleekin Suomeen lähtö aika kiireisellä aikataululla, mutta on tosi huojentunut mieli siitä, että pääsen kotiin. 

Okei miks haluan lähteä täältä unelmien kaupungista, jossa on kiva syksyinen ilma niin talviseen pimeään Suomeen, jonne on kuulemma kaiken lisäks luvattu jotain -20 astetta ens viikolle? Musta tuntuu et mun suurin osa energiasta on haihtunut noihin ylimääräisiin sotkuihin ja kaikki se kulminoituu tohon Orangen ja SFR:n nettisotkuun. Jos mulla ois muuten kaikki asiat loistavasti täällä niin ei tollanen pystyis tuhoaan mun energiaa noin paljoa. En ois vaihtoon lähtiessä osannut kauheimmissakaan peloissani kuvitella, että joutuisin elään vieraassa maassa 3+8 viikkoa ilman nettiä= yhteys ystäviin täällä, Suomessa ja maailmalla oleviiin. Suomeen vielä voin soitellakkin ja laittaa tekstareita, mutta sitten mulla on muutama suomalainen ystävä vaihdossa, joihin ainoa yhteys on netin kautta. Alussa se 3 viikkoa ilman nettiä meni hyvin ja saman ajan kestäisi koska tahansa, mutta nyt oon tosiaan ollut päivää vaille 8 viikkoa ilman nettiä putkeen. Eikä se nyt, pääsenhän nettiin käväiseen kavereilta ja yliopistolta (jossa jollekki 1000 hengelle on alle 10 tietokonetta) ja nettikahvilasta (jossa tunti maksaa 7e) mutta se, että mä laskin viettäneeni ainakin 9 tuntia Orangen ja SFR:n liikkeissä. Tänään 2 tuntia ja kyllä asiat taas toimi kun melkein itkin, että mikä tässä systeemissä mättää. Se on raskasta, kun pitää ravata siellä, jonottaa joka kerta ja luojan kiitos siellä on se kiva myyjä, jolle ei tarvii selittää joka kerta asiaansa uudestaan. Tää kyseinen myyjä lupasi nyt käsi sydämellä tehdä kaikkensa, että saan sen netin siihen mennessä kun tuun takas Suomesta. Joten nyt en enää murehdi yhdessäkään blogikirjoituksessa tästä nettiasiasta yhtään kertaa, koska pääsen pian Suomeen ja kun tuun takas niin se netti on valmiina.
Mutta pakko myöntää, että mä olin aika naiivi kun aattelin sillon ennen vaihtoon lähtöä ja alussa täällä, että ne on ne ekat viikot vaan kun pitää hoitaa kaikkia käytännön asioita ja sitten ne ois hoidettu pois ja vois keskittyy elään ja nauttiin täällä. Jos ajattelee ja kuvittelee noin kuka nyt onkin vaihtoon lähdössä RANSKAAN (=maa, jossa mikään ei toimi, tää koko systeemi on aivan järkyttävän byrokraattinen ja vika on koko järjestelmässä!!) niiiiin ei, kannattaa todellakin asennoitua, että sitä käytännön asioiden hoitamista se koko vaihtoaika on. Aina tulee jotain. Tietenkin on ihmisii, joille käy hyvä tuuri ja pääsee helpommalla tai sitten käy niinkun vaikka mulle, että vähän niinku kaikes huono onni. Silti, kaikki tää on sen arvoista enkä päivääkään vaihtais pois, kyllä ne positiiviset jutut voittaa aina :) Ja mulla on ollut täällä niin tosi monta upeeta ihanaa hetkeä ystävien kanssa ja rakastan tätä kaupunkia, että vaikka oisin tiennyt etukäteen kuinka hankalaa tulis oleen niin tietenkin olisin edelleenkin tullut ja elänyt kaiken niin kuin oon tehnytkin. Kuulin Charlotelta niin hyvin Ranskaan ja tähän järjestelmään sopivan ranskalaisen ilmauksen, joka pätee tääl kaikkeen: Pourquoi faire facile si on peut faire compliqué? (miksi tehdä helpoksi kun voi tehdä hankalaksi?) Ja kun ton sisäistää nii ymmärtää täällä kaikkea :) 

Mut ihanaa tentit on ohi! :) Tai oikeestaan mulla on siis vielä yks tentti 15.12 (semantiikka), mutta saan tehdä sen Suomessa (!). Sen kurssin opettaja on ainoo, josta en oo täällä tykännyt, vaikka onkin pätevä. Se kurssi on vaa tosi vaikee ja tunnit aika raskaita. Sit kun se opettaja tosiaan päätti viikon sitten pitää sen tentin tollon viikko ennen jouluu, ja mä olin kysellyt jo aiemmin et koska se on kun olin ostanut jo sen lennon 8.12 varten. No mä sit kysyin, et onks sitä mitenkää mahdollista suorittaa muuna päivänä ja eka se oli sitä mieltä, et mun pitää lentää sen takia Suomesta tekeen se, sitten se päättikin et teen sen tentin kesäkuussa (täällä on kesäkuussa kaikkien tenttien uusinnat, ne on tarkotettu vaan niille, jotka on saanu hylätyn). Sitten mun onneks, se opettaja keksikin, et kun tuon sille kirjekuoren mis on mun Suomen osoite ja postimerkki valmiina niin se lähettää mulle sen kokeen sillon 15.12. Saan siis tehdä sen kotona vähän siistii :) Suomessa on niin hyvä systeemi, kun tentin voi tehdä vähä millon haluaa kun aina on uusintoja. Heheh esim. Suomessa tentin viime lokakuussa päättyneen oppimispsykologian kurssin toukokuussa ja sain vitosen :D Mutta täällä on  käytännössä aivan pakko olla paikalla siellä tentissä sillon kun se on ellei saa jotenkin erikseen sopia sitä open kanssa. Ja siitä tentistä saattaa siis kuulla tosi myöhäsessäkin vaiheessa :D3 tenttiä on nyt kuitenkin nyt sit ohi ja niistä jäi hyvä mieli :) Kaikki kuitenkin maisteritason kursseja enkä hirveesti ollut panostanut vapaa-ajalla. Histoire des théories linguistiques (kielitieteen teorioiden historia) tentin tein kans erityisluvalla jo tiistaina, kun sekin ois ollu vasta 13.12. Sen kurssin opettaja on tosi kiva, se pyys mua tuleen klo 13.30 työhuoneeseensa tekeen sen tentin. Kun menin sinne puolelta niin ihmettelin, kun se ope sano et miks et tullut puol kaks niinkun se oli pyytänyt. No en sit tajunnu sanoo mitää ku olin jotenki hölmistynyt et kellohan on puol 2 mut istuin sitten ja sain sen tyhjii papereita eteeni ja se opettaja vaan sano mulle suullisesti sen tenttikysymyksen (quelles sont les approches de Saussure à la linguistique?). Kiva kun olin opetellu ulkoa kaikki mahdolliset Tesnièren jonctiot ja puukuvaimet ja muut piirrokset ja sitten pystynkin vastaan siihe tenttiin tarvitsematta periaattees edes mitää niitä kurssil oppimiini tietoja :D Mut kuitenkin aika laaja kysymys nii aloin sit kirjottaa, 1h30 min aikaa mikä on tosi vähän verrattuna Suomen 4 tunnin tentteihin! Yhtäkkii se ope vaan sano mulle sit et ootko valmis et aika loppu (mulla alko saman opettajan syntaksin tentti klo 15 joka oli koko ryhmälle oleva tentti), mulla oli kaikki ihan kesken ja en voinu tajuta et kello ois menny niin nopeesti. No sit me lähettiin yhessä sinne luokkaan mis se syntaksin tentti oli, kävi ilmi sit et se opettaja oli unohtanut varata sen luokan meille ja lisäks et sen opettajan kello oli 25 minuuttia edellä!! Jonka takia se oli siis luullu et tulin 25 min myöhässä tekee sitä tenttiä ja tästä syystä mulla oli vaan tunti aikaa :D No joo ei se mitään kyllä se nyt silläki meni läpi ei vaan tullu kauhee hienot conclusionit. Syntaksin tentti oli haastava, mutta kyl sekin meni läpi ihan varmana. Tänään mulla oli leksikologian tentti ja sen tenttikysymyksen tän kurssin opettaja oli kertonutkin jo etukäteen nii olin valmistellu vastauksen jo viikonloppuna. Mun piti eilen illalla viel lukee siihen, mutta sitten päädyinkin Charloten kanssa siihen ihanaa kantisitalialaiseen syömään ja saatiin samppanjaa ja limoncelloa talon piikkiin :) Nii en sitten jaksanu ressaa siittä tentistä mut jäi ainaki hyvä fiilis mun vastauksesta, piti selostaa et millä eri keinolla pystyy saada selville uusien sanojen merkityksen ja käyttää omia uusia sanoja siinä esimerkkeinä. Sit mul on kaks kurssii, joista oli dossierit ryhmätyönä et niistä ei oo ollenkaa tenttii. Opintopisteitä mulle tulee jotai 22 (vaan) mut voin tehdä keväällä sit enemmän. Sain muuten vihdoin tänää kevään kurssitarjottimen, että voin ruveta suunnittelee millasen lukujärjestyksen teen. Kevätlukukausi alkaa 24.1 eli mulla on täs nyt ”vähän” lomaa :D

Arki on tääl menny kivasti, eilen olin bodybalancessa ja tänää bodypumpissa. Se oli sen ohjaajan elämän eka bodypumptunti ja ei ite uskaltanut käyttää ollenkaa sitä tankoo vaa sil oli muovikeppi mil se näytti niitä liikkeitä. Outoa on muuten se, että tääl bodypumpeis on melkei pääsääntösesti jätetty pois se venyttelybiisi, sitä ei pidetä silleen kunnolla kun Suomessa. Nyt ku tuun Suomeen niin hommaan heti 10 kerran kortit Fressille ja Motivukselle (kun Gogolle ja Esporttiin pääsee vaa jäsenet :( ) Ihanaa kun on nii paljon motivaatiota liikuntaan, se antaa energiaa ja hyvää mieltä. Ilman tota jumppakorttii murjottaisin varmaa vaa kotona heh. Huomenna aattelin nukkuu kerrankin pitkää ja sitten ratsastaan! Yritän nyt olla pelkäämättä, toivottavasti saisin mennä Ombrellella. Sit illalla meen Satun kanssa Champs-Elyséesille, sinne on rakennettu joulukatu jääveistoksineen kaikkineen niin vähä joulumieltä. Lauantaista maanantaihin oonkin Lillessä Heinin luona, tulee varmana hauska viikonloppu ja sitten ehdin vielä nauttia pari päivää Pariisistakin. Tammikuussa starttaan kyl sit nii levänneenä ja energisenä uuteen lukukauteen ja nautin tän syksynkin edestä koko kevään!

Pariisista nauttien, mutta samalla Suomeen kaivaten
Bisous  bisous à bientôt
Mimi <3

tiistai 23. marraskuuta 2010

Ei niin kivoja sotkuja... ja tenttiviikko, se tästä puuttuukin :D

Coucou! :) 

Tää mun netin saaminen alkaa olla jo aikamoinen sketsi… Ehkä joskus myöhemmin osaan sitten nauraa sille oikein kunnolla. Joku France Telecomilta oli näppäillyt väärin mun nettilinjan numeron, ja sitten kun niiden piti avata mulle se yhteys niin ne ei saanut avattua sitä. Nyt kun menin tänää taas vaihteeks Orangelle kysyyn siitä mun netistä, nii mulle kerrottiin et mun tilaus oli kadonnut tän näppäilyvirheen takia ja että nyt pitää odottaa taas VIIKKO(JA). Tapaus on kuulemma urgence, ranskalaisille aika on paljon hitaampi käsite kuin suomalaisille. Mua niiiiiiin harmittaa, koska mulla on sellane olo, et oon muusta maailmasta ihan erityksissä kun en oo päässyt seitsemään viikkoon pitään yhteyttä kunnolla ystäviin Suomessa, ja lisäks Ranskas olevien kaverienkin kanssa yhteydenpito hankaloitunut. Mun suomalaisen liittymän puhelinlasku on tän ansiosta useita satoja euroja. Eikä mulla toimi siis ne tv-kanavatkaan kun se digiboksi on samassa ton nettilinjan kanssa. Täällä kotona on siis aika hiljaista (hyvästi myös spotify) ja yksinäistä. Mulle netti on tosi tärkee yhteydenpitoväline, ja nyt kun 7 viikkoo on pitänyt elää jo ilman sitä niin ei voi muuta sanoo ku et tää tilanne on aivan merde…..! Että voi olla huonoa tuuria peräjälkeen kaikilla elämän osa-alueilla aivan järjestelmällisesti, dominot kaatuilee vaan…

Oon myös pohtinut mm. Satun (myös täällä vaihdossa oleva ystäväni) kanssa ranskalaista pankkia. Suomessahan on sellainen sanontakin et ”luotettava kuin pankki” ja miettii etten oo joutunu koskaa epäilee sitä. Täällä on kyl ihan eri kulttuuri tossa, pankki saattaa huijata sua jos et tiedä mitä vaatia. Esimerkiks BNP Paribalta kun otin tilin niin siihen ois kuulunut heti alussa tulla 100e liittymislahjaraha (meidän yliopiston opiskelijoille) sekä tilin kuuluu olla ilmainen 2 vuotta alle 26-vuotiaille. No eihän sitä 100e ois tullu ikinä sinne tilille, ellei ois varta vasten käyny sitä vielä valittaen pyytään, lisäks mun tililtä oli velotettu aluks kuukausittain 3e jostain kumman syystä. Satulla on ollu myös aivan samoja kokemuksia. Lisäks saman pankin eri työntekijöiden toimintatavoissakin on eroja. Kun mä avasin tilin, niin multa kyseltiin tarkkaan et paljonko laitan sinne kuussa rahaa, paljonko mun vanhemmat siirtää sinne rahaa yms. Heittelin vaa päästä jotai lukuja. Sit joiltain kavereilta taas ei oltu kyselty mitään. Lisäks täällä on sekin erilaista, että omat pankkiasiat voi hoitaa vain siinä omassa kotikonttorissa. Mun muuton takia halusin vaihtaa sen oman konttorin tähän lähelle. Täällä melkeimpä mitä tahansa pankkiasiaa hoitaakseen pitää varata erikseen tapaaminen. Mä siis olin viikko sit tapaamisessa, jossa ilmoitin haluavani vaihtaa mun konttorin. Mulle sanottiin, että kestää vajaa viikko et kaikki mun tiedot siirtyy tähän konttoriin. No sit tänää mulla oli uus tapaaminen, jossa pääsin hoitaan mun pankkiasioita, mutta yllättäen osa mun tiedoista ei ollutkaan vielä siirtynyt, ne oli kuulemma jossain matkalla. Sain onneks katkaistua sen suoravelotussopimuksen SFR:n kanssa, mutta mun shekkivihosta ei oo tietookaan.. Täällä se on kätevää, et kaikki laskut menee suoravelotuksena nii ei tarvii huolehtii ite niiden maksamisesta. Mut sit toisaalta jos ei haluais maksaa jotai laskua, kuten nyt oon siis joutunut koko tän 7 viikkoa maksaan nettipalveluista 30e/kk joita mulla ei siis ole, kuulemma ei voi saada mitään hyvitystä… Ja nyt maksan Orangelle 37e/kk myöskin netistä, jonka avautumisesta ei oo tietoa. 

Liikunta on ollu kivoin ja piristävin juttu täällä nyt (ystävien lisäks), oon käynyt lähes joka päivä joko bodypumpis, bodybalances, perusjumpassa tai zumbassa. Se mikä tääl on erilaista siihen mihin Suomes oon tottunut Esportis ja Gogolla, niin täällä monet käyttää ulkokenkiä sisäkenkinään tunneilla. Monet ei käytä ollenkaa pukkaria, ne tulee suoraa takki päälle tunnille ja heittää vaa tavaransa salin nurkkaan. Mut tääl ohjaajat on tosi kivoi, ne juttelee ennen ja jälkeen tunnin ja bodybalance ohjaaja kysyy jopa uusien nimetkin ja muistaa ne :) Ihan kivaa saada henkilökohtaista palautetta. Positiivista tääl on myös et kaikil tunneil on ollu paljon vähemmä porukkaa ku Suomes. Tuol salil mis käyn ei ees oo mitää lappuja, jolla varaat paikan tunnille vaan sinne tunnille mennään vaan suoraan eikä koskaa oo ollu liikaa porukkaa. Ja ainii  tääl siis tosiaan zumba ja bodypump ei oo missään määriin nii tunnettui/suosittuja ku Suomessa!

Viikonloppu meni kivasti, mä kävin perjantaina Satun kans syömässä meidän kantis italialaises ja se omistaja tarjos meille taas limoncellot. Sitte lauantaina luin syntaksin ja leksikologian tenttiin mun ranskalaisen kaverin Valerien kanssa. Illalla hengattii Charloten, Lauran ja Oscarin kanssa mun luona, juotii viiniä ja juteltii vaa, oli tosi kiva ilta :) Vaik oli hassuu puhuu englantia (Oscar on meksikolainen eikä se puhu nii hyvää ranskaa) nii multa tuli jotai ihme franglishia, sellasta ranskaenkkusekoitusta. Mulla on nii jotenki aktivoitunu ranskamoodi päässä et supervaikee kääntääki kaikki yhtäkkii päässä englanniks. Siitä huomaa et kielitaito on jo nyt kehittyny hurjasti kun mun ei tarvii enää ajatella yhtää et mitä sanon ranskaks, ku aikasemmin yleensä mietin etukäteen miten sanon jotain juttuja mut nyt ne tulee niinku luonnostaa. Sitte ei oo ollu pitkää aikaa yhtää tilannetta, etten ois ymmärtäny jotain. Myös sanavarasto on kehittynyt paljon, kun aattelee et se ranskan kieli on koko ajan läsnä (luen ranskalaisii lehtii, yliopistol kaikki ranskaks, kaverien kanssa ranskaa, kaikkialla pääsee puhuun, kuuleen ja näkeen kieltä). Joskus tuntuu et oon saanu yliannostuksen tätä kulttuuria, mutta kai se on ihan normaalia tuntee niin. 

Ai niin iiikkkk.. mulla on huomenna 2 tenttiä: histoire des théories linguistiques ja syntaxe!!! Voitte varmaa arvata kuinka paljon oon saanu luettua. En oo jotenki pystyny keskittyyn ja sitten oon mieluummin vaan mennyt salille kun jäänyt lukeen kotiin tai kirjastolle. Syntaksin bibliographieta en vilkaissut melkein ollenkaan, vaik yks niistä kirjoista mulla on ihan omana.. Ja sitte toi toinen kurssi noista kielitieteen teorioista, siitäkin luin ekaa kertaa muistiinpanoja vasta tänää kunnolla. Nytkin mä kirjotan tätä blogii, vaikka oikeesti mun pitäis lukee. Ja sitten olin zumbailemassa, paljon hauskempaa kuin syntaksi. Ehkä mä luen sitä syntaksii nyt niinkun unilääkkeenä, kun välillä se on aika puuduttavaa. Tykkään oikeesti tosi paljon noista kursseista ja opettaja (sama molemmis) on aivan mahtava, mut tää mun motivaatio nyt ei oo parhain. Joten toivon vaan nyt, et pääsen jotenkin läpi noista…! Sitte torstaina häämöttää jo leksikologian tentti, mut siihen opettaja anto nii tarkat ohjeet et mitä aikoo kysyy siin tentissä, etten jaksa stressaa siitä. Se menee ainakin läpi.

Ja ainii, kävin tänää ostaa carte 1225 jolla saa junaliput puoleen hintaan tai jotain sellasta, ostin liput viikonlopuks Lilleen ja meen katsoon mun ystävää Heiniä sinne :) 

Huomista kauhulla odottaen,
bonne soirée et bisous!!!!!!
mimi

torstai 18. marraskuuta 2010

Syksyn viimaa ja vastatuulta

Coucou! :)

Täällä on ollut melkosta pyöritystä ja tuntunu et koko taivas ja seinät kaatuu päälle. Sitten kun vähän hengittää ja tekee jotain muuta ja menee hieman aikaa niin alkaa tuntua paremmalta. Erottiin Jannen kanssa eikä muutkaan asiat menny ihan putkee täällä. C’est la vie… Nyt pitää vaan jaksaa tsemppaa, pohjaltahan on hyvä nousta ylöspäin kun muutakaan suuntaa ei oo :) Ja onneks Saara oli Suomesta täällä mun luona viikonlopun, piristi tosi paljon ja oli superhauskaa :)

Perjantaina tosiaa putosin hevosen selästä, ei ollut mun rakas Ombrelle vaan sellane iso ruuna Geroniwko. Mä en meinannu päästä sen selkäänkään kun se oli niin korkea, mut en nyt voi aina ponillakaan ratsastaa :D Tunti meni aluks ihan hyvin mut sit yhtäkkiä siin maneesin kaarteessa kävellessä Geroniwko astu sellasen muovitötsän päälle vahingossa takajalallaan ja horjahti, mä ajattelin siin kohtaa et nyt tää mun heppa kaatuu. Se takana oleva heppa teki jotain, mistä Gerowko säikähti ja lähti laukkaan sit keskelle maneesia kohti ja ennenku meinas törmätä mihinkään nii se teki kauhee äkkikäännöksen ja sillon mä lensin… suoraan siihe radalle ja nään silmissäni kaviot ja tajuun et joku toinen heppa kävelee mun yli, mut onneks se ehti varoa mua eikä astunu päälle. Sen kavio  kuitenkin osu mun naamaan ja mulla on silmä mustana edelleen ja poski kipeä. Vaikka toi koko putoaminen ym. tapahtu älyttömän nopeasti nii silti ehdin ajatella et kuolenkohan mä tai halvaannunkohan mä. Sit tietty kaikki pysähty ja se opettaja tuli siihe mun luo ja mun kaveri Alexandru hyppäs hevosensa selästä ja tuli auttaan mua siihe, myös niitä tallin työntekijöitä tuli siihe. Se opettaja karju sille mun hepalle kaikkee ja sano, etten ois voinut tehdä mitään toisin tossa tilanteessa. Mä huilasin hetken aikaa et sain hengityksen tasaantuun ja sit yks tallityöntekijä toi mulle karkkia :D tuntu jotenki oudolta siin tilanteessa et karkillako mä siin nyt piristyn mut eipä siin muuta ku sit hyppäsin Geroniwkon selkään uudestaan, vaikka sattu ihan kunnol selkään, takapuoleen ja jalkoihin. Opettaja toteskin et ”tu es maintenant une vraie cavalière!” eli et oon oikee ratsastaja nytte sit.. :) 

Harmi vaan nii ton putoamisen takia jouduttiin Saaran kanssa peruun meidän lauantain heppavaellus, koska mulla oli paikat niin kipeenä, ettei ois ollu toivooka pystyä oleen 3 tuntia hepan seläs vaeltamassa. Tänää päätin sit mennä lääkäriin näyttää mun naamaa, kun vaik tosta on 6 päivää nii silti tuntuu, että poski on kipee eikä toi mustelma näytä yhtään paremmalta (tosin turvotus on kadonnut onneks). Nyt oon onneks jo tottunut niihin katseisiin yliopistolla, metrossa, kadulla, kaupassa… et ku porukka tuijottaa ja miettii varmaa et kuka mua on lyönyt (jotkut on kysynytki suoraa:D) Mut eka menin sen saman lääkärin vastaanotolle, jossa oon ollut aiemmin. Sain lähetteen röntgenkuviin (radiographie) toiseen paikkaan, ja niis kuvis ei näkynyt mitää mut se lääkäri suositteli et tehtäis scanner joka on tarkempi ku röntgen. Nii kai nyt meen siihen ens viikolla sitte ellei tää ala näyttää paremmalta. Onneks on hyvä vakuutus, joka korvaa kaiken…

Nii mitäs muuta hauskaa tänne :) Tässä kerrostalossa alkoi joku ihme vesiputkien korjausoperaatio ja kahteen viikkoon ei oo vettä klo 9-17 välillä ollenkaan. Sitä nettiä odottelen edelleen ja SFR:ltä tuli yhtenä päivänä 12 soittoa ennenku jaksoin vastata, ne yritti tietenkin saada mut takas niiden asiakkaaks ja ois luvannu mulle sen linjan kahdessa päivässä, mut oon nyt jo tietenkin Orangen asiakas.  Sitte France Telecomilta tullu jotai soittoja et tota nettiasiaa pitää setviä ja pankkiasiat ei tietenkään toimi täällä kuin erittäin hitaasti, mun pitää odottaa viikko et pystyn hoitaa pankkiasiat kun ne siirtää mun tiedot vanhan asuinalueen konttorista uuteen konttoriin. Sillon pääsen sit pistään poikki sen suoravelotuksen SFR:n kanssa, koska nyt sieltä on menny automaattisesti rahaa koko ajan. Tää on siis niiiiin byrokratiaparatiisi että huh huhh… Rakastan Suomea monessa asiassa enemmän nyt kun aiemmin.

Mut onneks kaikki ei oo sentään huonosti :) Mulla on ollu superhyvä motivaatio kuntoiluun ja toi jumppakortti on ollu niin paras juttu täällä. Zumba ja bodybalance on erittäin piristäviä ja ihmeitä aikaansaavia tunteja.. Kun meen salille mieli maassa ja koko maailmaa vihaten niin palaan maailman kevyimpänä ihmisenä eikä murheet paina hetkeen ollenkaan. On sil liikunnal vaan ihmeellinen vaikutus, paras sijoitus hyvinvointiinsa täällä. Myös ystävien merkitystä ei voi liikaa korostaa, ei voi kun olla kiitollinen et on nii ihana tukiverkko ympärillä ja rakas perhe, joka tsemppaa ja kannustaa aina. Onhan elämä sitten lopulta aika ihanaa…
Eilen muuten hommasin muuta ajateltavaa itelleni menemällä mun korealaisen kaverin Chan Heen kanssa katsoon Louis Vuitton-näyttelyä Musee de Carneval:iin Maraisiin. Tosi mielenkiintonen, siel oli Louis Vuittonin alkutaipaleet esitelty ja näytillä kaikkia niitä vanhimpia matkalaukkuja ym. kaikkea kiinnostavaa. Muutama juttu siel oli myös viime vuosilta mut pääasiassa kaikkee siitä 1900-luvun alkupuoliskolta. Tääl on nii kiva ku kulttuurijutut ei voi loppua kesken mitenkään, aina ois jotain mitä haluis mennä katsoon, muttei ees tää vuosi riitä mitenkään kaikkeen. 

Ootan innolla Suomeen tuloa, saa viettää laatuaikaa läheisten kanssa :) Kun noi suunnitelmat meni kokonaa uusiks oikeestaan koko tulevaisuuden osalta niin ajattelin nyt olla Suomessa sitten vähän yli 4 viikkoa. Tammikuulle on tiedossa sit ainakin viikonloppu Amsterdamissa Lauran kanssa :) Ja aion soitella kasvattajille siitä koirasta, koska mä haluaisin niin tosi paljon saada koiran kesällä. Mut enempää suunnitelmia tekemättä keskityn nauttiin tästä hetkestä täällä ja meen tästä Charloten luota (tulin lainaan nettiä) juomaa lasilliset samppanjaa tohon lähikuppilaan nii nukkuukin paremmin.  Huomenna ratsastaan!!:)
Ens päivitykseen laitankin kaikkee mun ja Saaran viime viikonlopusta kuvien kera.. :)


bisou xox
mimi

ps. kuvia mun lenkkeily/hengähdyspaikasta Parc Monceausta. Täällä on kunnon syksy. 




perjantai 5. marraskuuta 2010

Täynnä kuntoiluintoa ja Ranskan opettajien koulutusjärjestelmää ihmetellessä

Salut!! :)

Heh arvaatkaa koska saan netin :) Tää on jotain niin järkyttävää, että ei voi vaan kun asennoitua elämään aivan uudella tapaa täällä. Pitää oppia siihen, että kaikki (juuri mikään) ei mee heti putkeen vaan monet asiat vähä takkuilee mutta c'est la vie! :) Mä oon ny odottanut nettiä 3 viikkoa (mikä on se maksimiaika ainakin kaikkien paperien mukaan) ja sain tänään puhelun SFR:lä (jonne olin soittanut viimeks eilen taas selvittääkseni, että millon saan sen netin kun se teknikko ei ilmaantunu paikalle sovittuna aikana viime perjantaina). Mulle kerrottiin ilman minkäänlaisia pahoitteluja, että teknikko tulee (toivottavasti) sitten marraskuun lopussa laittaan sen linjan mulle!!! aivan uskomatonta..... siis sen takia et se teknikko ei jostain syystä vaa tullu viime perjantaina (jollon mun piti siis saada se netti toimiin) niin sain nyt uuden ajan sitte melkein kuukauden päähän. Ja mistä ees voin tietää, et tuleeks se teknikko ees sillä kertaa ja odotan taas turhaan? En voikaa mistää joten mun on pitänyt tässä samantien opetella aivan uusi elämänasenne, jotta en ois koko ajan raivoissani tosta ja pahalla päällä (kyllä nimittäin itketti ku tuli toi puhelu ja vaik kuinka intin nii mitää ei kuulemma ollu tehtävissä)

Ja tää uus elämänasenne... (ihan vain sen omaksuaakseen kannattaa tulla juuri Ranskaan vaihtoon) on että mitä sitten, en anna tollasen pilata yhtään kallisarvoista päivääni, ei oo sen arvoista. Kun oon tehnyt sitä Haiti-tutkimusta mun kurssia varten ja tutustunut tarkemmin Haitin murheelliseen tilanteeseen (etteikö siin maanjäristykses ois ollu jo tarpeeks nii sitte se epidemia yms) nii ajattelin, että mullahan on asiat loistavasti, en kai nyt voi itkeä netin perään kun toisilla ei oo kotia (tääl Pariisis näkee ihan sairaasti kerjäläisiä ja kodittomia, mitä ihmeellisempiä yösijaviritelmiä...) Mulle tää on oikeesti aika avartava kokemus ajatella asioita ihan oikeesti tälläseltä kantilta, koska mulla on tosi lyhyt pinna ja tuun helposti pahalle päälle nii täs on oikeesti nyt edistystä tapahtunu siihe, miten yleensä suhtautuisin asioihin. Ehkä musta tulee nyt kivempi ihminen tän vaihtoajan jälkeen hehh :D

Mut kivoja uutisiakin! (Lisää.) Mä hommasin eilen fitness club-jäsenyyden, löysin googlettamalla tosi kivan salin ihan mun vierestä (alle 2 minuutin matka!!, näkyy mun parvekkeilta) Sen paikan nimi on Club de la forme ja siel menee joka päivä aamusta iltaan mitä erilaisempii ohjattuja tunteja (hiphoppii, balettii, bodypumppii ja muut les millsit, nyrkkeilyä, judoa, zumbaa...) nii et oon nyt superilonen ku pääsen liikkuun kunnolla! :) Olin nyt illalla ensin bodypumpissa ja sitten bodybalancessa, oli tosi kivat tunnit :) Ja jotenkin kotoisaa, että tääl pääsee vähän niinku samoille tunneille ku Suomessa kävin Esportissa nois lesmills-tunneil, vaik tääl ohjeet tulee ranskaks. Bodybalances yllätyin, et toisin ku Suomessa niin tääl se opettaja selitti koko tunnin jotai luentoa siitä, miten tärkeää on rentoutua koko mieleltään ja hengitykseltään ja piti lopuks 5 min puheenkin jostain hengityselimistä, mutta siis se oli musta tosi mielenkiintosta ja se puhu ihan asiaa :) Aion nyt käydä sen opettajan tunneil joka viikko niin opin sitte tällästä oman kehon ja mielen hallintaa.... erittäin hyödyllistä! :) Ainoo huono puoli mikä tääl on nois fitness clubeis, on niiden hintataso. Kallista. Toi oli halvin vaihtoehto, jonka löysin lähialueelta (mulle on pakollista päästä salille kävellen, muuten kynnys jäädä kotiin reenien sijasta on liian suuri) niin toi makso 600e/50 kertaa, siinä oli mukana 50e liittymismaksu. Mutta toisaalta, yhdellä kerralla saa olla siel nii pitkää kun haluaa ja nii monel tunnil ku sielu sietää, niin sen hyödyn voi maksimoida olemal sit vaik aina kahella tunnilla peräkkäin jollon yhen tunnin hinnakshan ei tuu sit enää ku alle 6e :) Mutta onneks mulla on ihana iskä, joka sponssas mulle puolet tosta salikortista, koska ei mulla ois kyl muuten ollu mitenkää varaa siihen... Liikunta on kuitenki nii tärkee osa arkea, se tuo sellasta mielihyvää ja toisekseen ei ois kivaa olla sit ens kesänä läskikunnos tän vuoden juustoherkutteluihin jäljiltä.

Täällä on muuten ollu yllättävän lämpimät kelit, tänää oli joku ennätys viimeseen 20 vuoteen, että oli 14 astetta tähän aikaan vuodesta jo aamuyöllä (Valerie kerto mulle aamulla). Ai nii ku kirjotin sillo mun tupareihin liittyen, et ku Valerie ei osaa ollenkaa englantia et ku se lukee vaan espanjaa vieraana kielenä, niin tänää kyselin siltä tarkemmin ja kävikin ilmi, että hän on lukenu 12 vuotta englantia (et se on siis  pakollista Ranskassa opiskella joka tapauksessa englantia) mut et opetuksen taso on mielettömän surkeeta, et 12 vuotta eikä mitää tuloksia. Ja se on ihan yleinen ongelma tääl toi opetuksen taso. Miks muissa maissa luetaan sama määrä englantia ja sitä osataan oikeesti?

Valerie (mun ranskalainen kurssikaveri) kertoi mulle enemmän Ranskan opettajan koulutuksesta meidän tän päiväsen lounaan yhteydessä, ja mulle tuli kyl monta juttuu täytenä yllätyksenä. Tää kaikki perustuu siis siihen, mitä Valerie mulle kerto ja mitä siltä kyselin. Ensinnäkin, opettajaks (muille kun yliopistotasolle) haluavien pitää siis opiskella se tutkintonsa, mutta se ei riitä. Pitää osallistua pääsykokeeseen ja läpäistä se! Siis sen jälkeen ku on valmistunut ikäänku, mut ei kuitenkaa voi päästä opettajaks (yleises koulujärjestelmässä) ilman tätä pääsykoetta. Sit sen pääsykokeen läpäisseet sijoitetaan kouluihin, voi valita vaan departementin/alueen mihin haluaa sijoittua, mutta ei mitään tarkkaa paikkakuntaa. Sit sinne minne määrätään, pitää mennä. Ja Valerien mukaan kaikki nuoret opettajat laitetaan niille hirveimmille ja haastavimmille aluille/kouluille, missä ei tietenkää oo mitään järkeä kun niiden kokeneidenhan pitäis olla siellä.. Opettajien ammatti ei oo Ranskassa myös mitenkää nii arvostettu ku Suomessa. Valerien mukaa opettaja on vähän kun serveur. Palkka on jotain päälle 1200e/kk. Kuulemma opettajan työssä houkuttaa ne pitkät lomat, ja ilmeisesti osa niistä, jotka läpäisee sen pääsykokeen niin ei oo ollenkaan kiinnostunu itse opettajan työstä vaan nimenomaan niistä lomista. Oikeasti pätevistä opettajista on pulaa... Mut joo, poikkeuksena tähän systeemiin on FLE:n (ranska vieraana kielenä) haluavat opettajat, joita tää järjestelmä ei koske (Ranska vieraana kielenä opetus tapahtuu vähän niinku erillisesti kansallisesta koulujärjestelmästä, se ei kuulu siihen ohjelmaan tavallaan) . FLE:n opettajien ei tarvii läpäistä tota pääsykoetta, riittää et on master1-tason opinnot (tääl ei siis välttämättä oo oleellista jatkaa master2 tasolle ainakaan FLE-linjalla, kun töitä saa jo master1-tutkinnolla, ihan eri systeemi ku Suomessa...) Jäi kyl mietityttään, et mitä järkeä on tollasessa opettajan koulutussysteemissä ja sitte ei toisaalta tarvi ihmetellä, miks Suomi on nii hyvän koulutustason maineessa ja miks Pohjoismaista otetaan mallia... Tässä siis pohdittavaa opettajaks aikoville.. Musta oli ainakin kiinnostavaa kuulla :) Eli siis jos haluaa olla Ranskassa opettaja, kannattaa varmaan opettaa yliopistossa tai sitten FLE:tä :D


bonne nuit!! :) huomenna on viikon paras päivä =ratsastustunti <3

bisou!!!
mimi