Noël & Style du soir

Coucou! :)

Joyeux Noël! Terveisiä mökiltä, järvi on jopa jäätynyt yön aikana, joten kannatti kuunnella eilen paljon I'm dreaming of a white christmas.  Aurinkokin tervehti joulun kunniaksi hetken aikaa iltapäivällä :) Aikamoista epäjoulua vietin kai taas: puuron sijasta söin lounaaksi punajuuripaistosta, joulusaunassa meillä soi radio 957:n rock. Kuitenkin lämmin joulutunnelma tavoitti meidät joulukyynisetkin :) Jouluillallinen oli herkullinen ja illan kohokohta oli tietenkin lahjojen avaaminen...

jouluaattona kolmen aikaan iltapäivällä

Joulu on samppanjan suurkulutuksen juhla! Ja mikä täydellisintä, Jupin äiti oli leiponut ihania macaronseja! Voisko parempaa joululahjaa olla <3 Kultaiset kimaltavat macaronsivat maistuivat Omar-karkeilta, sinertävät olivat ihanan marjaisia.

joulupöytä

juustoja 

Style du soir


Joulumekon hommasin jo aikaa sitten, nimittäin H&M:n Versace-mallistosta :) En koskaan käytä kirkkaanpunaista, mutta tämän mekon kohdalla tein poikkeuksen. Kauniit virkkaukset mekon sivussa ja olkaimien yksityiskohdat olivat mun mieleen :) Ja harvoin Versacen huippumuotia saa 129 eurolla. Jätin kaikki korut pois, koska mun mielestä toi mekko yksinään riittää eikä tarvitse seurakseen mitään.

mekko H&M Versace - kengät New Look

Miten teidän joulu on sujunut? :) Täällä just heräilin joulupäivään ja pöydässä odottaa herkullisen näköinen brunssi: eilisen kaikkia kaloja, juustoja, makeita herkkuja... ja arvatkaa mikä kruunaa brunssin! Rakas domppa tietenkin <3 siitä ei samppanja paljon parane.

Ehkä alan tykkään joulusta kun en varmaan koskaan juo yhtä paljon samppanjaa parin päivän aikana :) Siinä on siis aika hyvä syy tykätä joulusta, vaikka muuten sitä inhoakiin. Mikä tekee teidän joulusta joulun?

Bisous!

Mimi

Joulun tuntua Seurasaaressa

Coucou! :)

Tänään vietin ihanan "työ"päivän Seurasaaressa hoitokoiran ja kahden 10-vuotiaan tytön kanssa. Toinen heistä  on suomalainen tyttö, joka puhuu sujuvasti myös kiinaa ja englantia. Toinen on korealainen tyttö, joka puhuu äidinkielensä korean lisäksi englantia ja kiinaa. Niimpä mun vahdittavat tytöt puhuivat keskenään englannin ja kiinan sekoitusta, mutta ei kai mun tarvinuttakaan ymmärtää mitä he puhuivat keskenään :) Olin myös eilen seurana tälle korealaiselle tytölle hänen suomalaisen ystävänsä ollessa koulussa. Käytiin pyörimässä Tuomaan markkinoilla, Café Engelissä ja lounaalla Wrong noodle barissa. Voiko tota edes kutsua työnteoksi? Opin Etelä-Koreasta vaikka mitä: kaikkia korean kielen tyypillisiä juttuja sekä miten he laskevat ihmisen iän. Etelä-Koreassa syntyessään vauva on heti yhden vuoden ikäinen ja täyttää vuoden aina uutena vuotena, poikkeuksellisti verrattuna länsimaiden syntymäpäiviin. Chloe kertoi mulle esimerkin tuttavapiiristään: tutun vauva syntyi 31.12 klo 23.50. Vauva ehti olla 10 sekuntia 1 vuoden ikäinen Etelä-Korean iänlaskun mukaan, ja kun vuosi vaihtui 10 sekunnin kuluttua täytti vauva 2 vuotta. Täten 11 sekunnin ikäinen vastasyntynyt vauva olikin 2-vuotias. Tuntuu aika hurjalta heidän ihmisen iänlasku...


Seurasaaren joulupolussa oli kuitenkin hieman joulun tuntua: lunta oli ihan pikkasen näkyvissä ja lyhteet toi mukavaa joulun tuntua. Koira veti niin kovaa, etten ehtinyt ottaa parempia kädelle asti tulevista pikkulinnuista tai oravista. Koira myös pelotti niistä suurimman osan pois...

Seurasaaren sillalla n. klo 10 aamulla

Mimi ja Rexi

joutsenet tulivat tervehtimään

Seurasaaren tunnetuimmat julkkikset - oravat

Seurasaaren reippaan ulkoilun jälkeen me suunnattiin autolla Munkkiniemen puistotiellä sijaitsevaan Inaria- sushiravintolaan lounaalle. Oli muuten yhtä parhainta sushia Helsingissä - kasvissyöjälle oli tarjolla monta eri vaihtoehtoa. Testasin herkullisia sieni- ja kananmunasusheja perinteisestä kurkkuavokadosushien kera.

Sushilounaan jälkeen suuntasin kotiin pakkaamaan tavarat ja suuntasin sitten Tampereen kautta mökille joulunviettoon. Täällä on ihanan rauhallista. Huomenna me laitetaan muovikuusi paikalleen ja sen alle lahjat. Käydään myös ruokakaupassa hommaamassa ruokaa joulua varten. En erityisemmin odota joulua, koska se on yleensä niin stressaavaa, mutta sitäkin enemmän odotan uudenvuoden megabileitä... Ehkä joulustakin tuleekin kiva :) Ainakin mulle on luvattu, että puuroa ei tarvitse syödä (mulle on varattu omat ruuat näihin tilaisuuksiin) Haudalla käynti on raskasta ja surullista. Miksi joulu on niin iloinen juhla, mutta silti käydään haudalla? Kuinka sen jälkeen voi olla iloinen? Mietimpä vaan... Hymy vaan nassuun vaikka väkisin, eiköhän se siittä iloks muutu....

Palataan vielä ennen joulua tai viimeistään aattona <3

Mimi

Salut! :)

Torjuakseni kaamosmasennusta vietin tänään Jupin kanssa hemmottelupäivää :) Se tuli todellakin tarpeeseen, sillä valonpuute, jatkuva sade ja pari pieleen mennyttä tenttiä ovat saaneet mut taas hetkeks unohtaan joie de vivren, taidon nauttia hetkestä ja elää nauttien. Viime viikon paahdoin (ainakin yritin) joka ilta puoleen yöhön tenttimateriaaleja ja kirjoittelin esseitä niin et tuntu pään räjähtävän. Joulu"loman" alkaminen tarkoittaa lisäaikaa tammikuun uusintatentteihin valmistautumiseen ja myös opettajan pedagogisten tutkielmasuunnitelman tekoa, että sellasta kivaa :) Pikkasen siis stressaa, mutta onneks perjantaina aurinko paistoi hurjat 5 min Fabianinkadulla kävellessäni, vitsit miten siitä osasi nauttia ja arvostaa valoa :) Ja sitten tänään kun ulkoitin koiraa kirjailijan puistossa, huomasin sattumalta puiston penkissä laattaan kaiverretun täydellisesti mielialaani sopivan sitaatin: Tajuamme valon vain koska elämme pimeydessä (Eeva-Liisa Manner) Onneks omassa elämässä on ollut paljon ihania valonpilkahduksia ihan parina edellisenä päivänä mutta eipä siitä sen enempää ;)

Jupi tuli Helsinkiin ja suunnattiinkin ekaks mun lempparilounaspaikkaan Teatteriin :) Rakastan niitä salaatteja... Tehtiin vähän jouluostoksia hirveiden ihmismassojen keskellä, kaikki muutkin on näköjään jättäneet jouluostoksensa viime tippaan ja ovat sitten positiivisella joulumielellä kaupoissa, huh oikeesti. Oon jo pitkään halunnut käydä testaamassa Skumpan, jossa on 16-19 skumppa+tapas vain 6e. Tapaksii sai tosi paljon lautaselle, plussaa monesta eri vaihtoehdosta. Ja skumppalasi kaadettiin ihan täyteen :) Tunnelma oli rento ja rauhallinen, koska oltiin siellä heti neljän jälkeen :D Haluttiin testata myös jotain makeampaa ja ilokseni huomasin listalla lempidrinkkini Rossinin. Join niitä aina Champsilla George V:ssä, jossa se drinkki oli maailman täydellisin: joukossa aitoja mansikkapaloja ja tarjottiin isosta lasista :) Tämä mielessäni en siis tietenkään voinut kun pettyä Skumpan rossiniin, varsinkin kun baarimikko lunttasi listasta , että mitä siihen tulee (samppanjaa + mansikkapyrettä). Mutta se baarimikko oli kyllä tosi symppis; huomasin et sillä oli tiskin katona vaahtokarkkeja sellases koristemaljas ja pyysin saada niitä kans ja se laitto niitä sit useita meille lautaselle kaupan päälle :) Hihh vähänkö mua nolotti kun maistettiin Jupin kans niitä, ne oli ihan kovia ja olleet varmaan siinä vaan koristeena eikä mitenkää syötäviks tarkoitettuna.. Hehh.. Mutta joo ihan kiva paikka, varmasti meen uudestaan :)

Kauppoihin pitää vielä palata huomenna hoitamaan loput jouluostokset. Ens vuonna aloitan tekeen ne jo lokakuussa välttääkseni ruuhkat :)

Palaan pian kertomalla enemmän tulevasta Pariisin matkasta, nimittäin saan joululahjaks Pariisin matkan! :) vielä puuttuu matkaseura...

Bisous!
Mimi

À la campagne

Coucou! :)

Kuinka te ootte jaksaneet tän pimeyden keskellä? Mä en ainakaan oo kauheen hyvin, tai siis vaikka onkin jo joulukuu niin mulla on ollut edelleen ihan marraskuufiilis. Ja mikä kiire... Oonkohan vähän pimee vai vaan hassu kun oon ottanut niin paljon töitä. Esimerkkejä kahdesta viime päivästä:

keskiviikko: aamulla koiran ulkoilutus, sitten sijaiseksi luokille. Kotona klo 17, jolloin aloitan lukemaan Ruotsin yhteiskuntakurssiin liittyvää ruotsinkielistä kirjaa luokkayhteiskunnasta, 200 sivua jäljellä. Klo 20.30 pääsen aloittamaan kirjan pohjalta 4 sivun analyysin kirjoittamista, saan valmiiksi ennen yhtä.

torstai: herään 6.30 korjailemaan edellisyön esseeni kielioppivirheitä ja aloitan päivän ensimmäisen sijaistunnin klo 8.30 itäisessä Helsingissä. Työpäivä loppuu klo 15, mutta kiirehdin jo klo 16.15 alkavalle luennolle siinä välissä nopeasti Unicafessa lounastaen. Luento loppuu 17.45 ja klo 18.00 aloitankin jo lapsenvahtina 9-vuotiaalle tytölle, jonka kanssa ulkoilutamme koiraa ja tutkimme koirasivustoja netistä loppuillan. Hänen äiti tulee päästään minut lähtemään klo 23. Väsyneenä meen nukkumaan heti kotiin päästyäni.

tänään: herään taas 6.30 ja olen niin uninen koko aamun, että jalat vievät mut automaattisesti metroon. Ruotsin tunnin sijasta meinaankin aloittaa päivän enkun tunnilla, onneksi oppilaat herättävät mua aamuun ja tunti sujuu hyvin. Pääsen jo klo 11.30 ja suuntaan parkkipaikalle auton avaimet kädessäni. Kauhukseni huomaan, että mun auto on varmaan varastettu. Tulee heti mieleen kauhutarinat Itä-Helsingistä... Hetken siinä panikoin kunnes alan miettimään tarkemmin aamuani. Hyvin unisista muistikuvista erottuu jotakin oranssia ja suuntaan huojentuneena metroon. Käyn ruokaostoksilla auton puuttumisen vuoksi jalkaisin ja raahaan painavat kassit kotiin,  huomaan auton olevan kiltisti tienvarressa kotini edessä. Sitten nukun. Olisin voinut nukkua varmaan huomisaamuun asti. Piti lähteä ratsastustunnille, mutta toi myrsky vei motivaation ja päädyin rauhoittumaan illaksi kotiin, tavoitteena siivota lattia takaisin näkyviin.

Kai siis tällä työnteon määrällä luulen olevani jokin arjen sankari tai jotakin. Mutta tyhmää puuhaa, eihän tollasta jaksa. Vielä ois edessä tollasta menoo aina 16.12 asti, jolloin viimeinen neljästä tentistä on ohi. Kaksi esseetäkin pitää palauttaa. Mä oon tunnetusti jättänyt kaiken viime tippaan... :)

Mutta haluan kirjoittaa tänne jotain kivaakin vain tuon itseaiheutetun työ- ja opiskelustressin sijaan!

À LA CAMPAGNE


Viikonloppuna suuntasin mökille. Ihanaa kun oli aikaa, sen ajan käytin kokkaamiseen. Kokkaaminen ja leipominen on musta todella rentouttavaa, koska arkena mulla ei ole ikinä aikaa panostaa hirveästi ruuanlaittoon (siksi suosin kalatiskin valmiita savustettuja kaloja ym nopeaa mutta ei valmisruokaa) Päätin kokata munakoisolasagnea ripauksella ranskaa :) Valmisteluja helpotti paljon, kun ihana iskä oli käynyt kaupassa hakemassa kaikki aineet valmiiksi! Kätevää lähettää kauppalista tekstarilla ja saapua itse vain paikalle kokkaamaan :)

Munakoisolasagne


2 valkosipulin kynttä
1 iso sipuli
2 isoa munakoisoa
lasagnelevyjä
2 säilykepurkkia kuorittuja tomaatteja
4 pakettia mozzarellaa
tuoretta basilikaa
mustapippuria
suolaa
sokeria
1 parmesan- tai pecorinojuusto raastettuna

Kuullota pannulla sipulit. Lisää kuoritut tomaatit. Mausta mustapippurilla, 1tl sokerilla ja suolalla. Leikkaa munakoisot ohuiksi siivuiksi, laita siivilään kerroksittain ja ripottele joka kerrokseen suolaa. Anna niiden maustua n.15 min. Sitten paista munakoisoviipaleet pannulla molemmin puolin, niin että saavat kauniin värin. Viipaloi mozzarellat ja ripottele päälle mustapippuria ja tuoretta basilikaa. Voitele vuoka. Laita vuoan  pohjalle tomaattikastiketta. Aloita sitten kerrosten tekeminen: lasagnelevyjä, kerros munakoisoja, sitten tomaattikastiketta. Toista kunnes vuoka tulee täyteen niin, että päällimmäiseksi jää tomaattikastikekerros. Ripottele päälle runsaasti raastettua parmesaanijuustoa. Paista uunissa n.45min 200 asteessa.

Ruuasta tuli ihanaa... Rakastan juustoja ja siksi tykkäsin tästä lasagnesta tosi paljon.

Jälkkäriksi leivoin perinteisesti lemppariani: mustikkapiirakkaa. Leivon sitä niin monta kertaa vuodessa, mutten koskaan kyllästy siihen. Nautin piirakan kanssa mantelilikööriä, sopi muuten hyvin jälkkärin seuraksi. En yleensä tykkää likööreistä, mutta mantelilikööri on sen verran pehmeämpää et sitä voi vähän maistella. Vaikka oon kyllä edelleen sitä mieltä, että samppanjaa parempaa jälkiruokajuomaa ei ole :)

Mökiltä suunnattiin maanantaina Tampereelle Ilveksen itsenäisyysjuhliin. Laitan siitä tarkemmin ensi päivityksessä: luvassa iltapukukuvia :)

Kerron teille muuten ihanimman uutisen ikinä! :) Mun koirahaaveestani on vihdoin tulossa totta. Kävin viime lauantaina Messukeskuksessa suuressa Helsinki Winner koiranäyttelyssä, jossa oli myös paljon koiramaista ohjelmaa kuten agility- ja temppunäytöksiä, poliisikoirien hajutunnistusnäytöstä (mikä oli paras osio mun mielestä) rotuesittelyjä... Kävin myös Meille tulee koira, vai tuleeko? -luennolla :) Tapasin kasvattajan, jolta olen ajatellut ottaa pennun sitten seuraavasta pentueesta :) Pentueen ois määrä syntyä keväällä tai kesällä riippuen juoksusta. Ehkä perustan sitten erillisen koirablogin, jotta tää blogi ei täyty pelkästään koirajutuista :)

Ihanaa viikonloppua! Bisous,

Mimi