Hej!
Terkkuja Tukholmasta, paastiin onneks lahteen tanne. Chris on tosin vielakin kipea ja jouduttiin menee laakariin taal Tukholmassa, mutta onneks ollaan silti pystytty nauttiin kaupunkilomasta taalla. Ilma on ollut paaosin huono, mutta onneks Suomeen on luvattu mahtavaa ilmaa ainakin keskiviikoks kun suunnataan meidan mokille. Kirjoittelen huomenna enemman Tukholmakuulumisia, ollaan kayty taalla jopa 4 museossa kahden paivan aikana! Aiemmin ei oo tullut oikeen mieleen kayda museoissa taalla mut nyt on nahty sit paljon. Ruotsinkielentaitojanikin oon paassyt viritteleen ihan mukavasti taal :) Hassuu vaa et mul tuntuu sekoittuvan kauheesti ranskaa mun ruotsiin; nykyaan en sekoita enkkua ja ranskaa enaa keskenaan mut nakojaan se ranskan vaikutus heijastuu sit ruotsiini :D Onhan ne vahan samanlaisia kielia.. Tanaa me lahetaan viiden laivalla, Siljalla, takaisin Helsinkiin, jossa ollaan klo 10 aamulla. Mun pitaa menna sit toihin huomenna klo 14 hehheee sita odotellessa.. ei vaan nyt nautitaa taysilla vikasta paivasta ja laivamatkasta, Chris Nikola Lachie ja Andrew ovat aivan innoissaan tulevasta laivamatkasta kun heille se on niin uutta. Ja niil on myos kauheet odotukset, ajatelkaa et Australiassa asti ovat kuulleet juttuja Ruotsin laivoista ja siitta meiningista mika siel on :D Yritin vahan varoittaa et noi Siljan laivat ei ehka oo ihan sita meininkia (verrattuna vaikka Goomiristeilyyn) mut varmana tulee oleen hauskaan :)
kirjoittelen pian taas!
bisous,
mimi
sunnuntai 29. toukokuuta 2011
keskiviikko 25. toukokuuta 2011
Tukholmaan?
Salut! :)
Chrisillä on yli 39 astetta kuumetta, noussut eilisillasta eikä laskenut ollenkaan. Me ei varmaan olla lentämässä huomenna Tukholmaan... Harmi vaan kun oltiin tietenkin ostettu jo lennot ja hotellistakin pitää maksaa yksi yö. Lisäks on laivamatka ostettu sunnuntaille. Mutta ei kipeenä oo kivaa lähtee reissuu eikä terveydellä voi leikkiä. Nyt toivotaan, että päästäis lentään Tukholmaan sit mahdollisesti lauantaina, ettei menis ihan koko reissu sivusuun. Chris ei oo nähnyt Suomesta vielä mitään muuta kun mun sängyn pohjan, se ei oo päässyt sieltä minnekään. Kyllä harmittaa. No mulle onneks soitettii aamulla töistä et haluunko tulla 3 tuntii myöhemmin töihin nii ehdin hyvin hommaan apteekista antibioottikuurin ja muita lääkkeitä.
Töissä oli tänää siis mukavan lyhyt päivä ja päivän paras juttu oli kun yks suomalainen naisasiakas kehui mun englannin ääntämystä kauniiksi ja pehmeäksi (kuulin kun palvelin edellä olevaa asiakasta) Jee ehkä puhun siis vähä kaliforniaa nyt viimeistään jo.
Pitää mennä nukkuun kun kasiin töhiin aamulla. Sori kun en oo vielä ehtinyt päivittää tänne lupaamiani Pariisiaiheisia päivityksiä, sen shoppailuekstran haluaisin saada pikimmiten tänne! Blogiuudistukset teen sitten kesäkuun puolella kun on enemmän aikaa :) Oon nii iloinen et Chris on täällä ja kauheen huolissani et se parantuis pian...
Pysykää terveinä! Bonne nuit :)
Mimi
Chrisillä on yli 39 astetta kuumetta, noussut eilisillasta eikä laskenut ollenkaan. Me ei varmaan olla lentämässä huomenna Tukholmaan... Harmi vaan kun oltiin tietenkin ostettu jo lennot ja hotellistakin pitää maksaa yksi yö. Lisäks on laivamatka ostettu sunnuntaille. Mutta ei kipeenä oo kivaa lähtee reissuu eikä terveydellä voi leikkiä. Nyt toivotaan, että päästäis lentään Tukholmaan sit mahdollisesti lauantaina, ettei menis ihan koko reissu sivusuun. Chris ei oo nähnyt Suomesta vielä mitään muuta kun mun sängyn pohjan, se ei oo päässyt sieltä minnekään. Kyllä harmittaa. No mulle onneks soitettii aamulla töistä et haluunko tulla 3 tuntii myöhemmin töihin nii ehdin hyvin hommaan apteekista antibioottikuurin ja muita lääkkeitä.
Töissä oli tänää siis mukavan lyhyt päivä ja päivän paras juttu oli kun yks suomalainen naisasiakas kehui mun englannin ääntämystä kauniiksi ja pehmeäksi (kuulin kun palvelin edellä olevaa asiakasta) Jee ehkä puhun siis vähä kaliforniaa nyt viimeistään jo.
Pitää mennä nukkuun kun kasiin töhiin aamulla. Sori kun en oo vielä ehtinyt päivittää tänne lupaamiani Pariisiaiheisia päivityksiä, sen shoppailuekstran haluaisin saada pikimmiten tänne! Blogiuudistukset teen sitten kesäkuun puolella kun on enemmän aikaa :) Oon nii iloinen et Chris on täällä ja kauheen huolissani et se parantuis pian...
Pysykää terveinä! Bonne nuit :)
Mimi
tiistai 24. toukokuuta 2011
Sopeutumista elämään Suomessa - kiirettä pitää
Coucou! :)
Blogini on edelleen hengissä, pahoittelut, etten oo ehtinyt kirjoittaan hetkeen. Siis huh miten kiirettä ollut tai oikeastaan ei nyt koko aikaa, mutta sitten sillä vapaa-ajalla mitä on ollut oon ollu ihan liian väsynyt tehdäkseni mitään. En oo jotenki saanut kunnolla nukuttua, kun on vaan tuntunut niin oudolta olla täällä ja pyörii tuhat asiaa mielessä (ei mitään huolia :)
Chris tuli äsken Suomeen! :) Kävin hakemassa Chrisin kentältä ja kokkasin etukäteen meille illallisen: uusia perunoita (niitä löyty jo kaupasta), savustettua nieriää, kotijuustosalaattia ja Chrisille ostin myös cittarin herkkutiskiltä lihapullia, itsehän en oo syönyt tai kokannut mitään liha-aiheista yli 10 vuoteen. Tuntui hassulta ostaa kaupasta myös kinkkua. Jotenkin ajattelin, että ois vaan yhtä kinkkua mut niitä kinkkupaketteja oli koko hylly täynnä ja kun koskaan en oo sellasta ostanut Suomessa nii saa nähä mitä tuli ostettua :D Leivoin myös mustikkapiirakan. Me lennetään torstai-iltana (jollei tuhkapilvi estä) Tukholmaan ja tullaan sunnuntai-illan laivalla takaisin, joten ollaan sit taas Helsingissä maanantaiaamuna. Silloin Tukholmasta meiän kans mukaan tulee myös Nikola, Lachie ja Andrew ja he ovat lauantaihin 4.6 asti täällä. Chris on täällä 6.6 asti :) Chrisin eka kommentti Suomesta kun ajettiin kentältä kotiin, oli se et kuulemma heillä ei Kaliforniassa oo tollasia puita ja kallioita kun vuoristoissa :D Mutta harmi vaan Chris on vähän kipeä, toivottavasti ei pahene tai nouse kuume.
Mulla alkoi työt maanantaina! Olin tosin jo sunnuntainakin töissä, olin vahtimassa juuri vuoden täyttänyttä vauvaa :) Voi kun se oli söpö ja ihana vauva, niin hellyyttävä. Ne vanhemmat lähti keikalle ja sanoivat, että tuskin se vauva herää et kattele telkkarii vaa :D No tietty se vauva heräs samantien kun ne vanhemmat lähti ja se alko itkeen kauheesti. Mut sit kun menin sen huoneeseen niin se oli niin iloinen ja suloinen, mulla meni kyl melkein puoltoista tuntia saada hänet nukkumaan :) Mut jäi hyvä mieli siitä vahtikeikasta. Vauvat muuten tuoksuu ihanalta!! Maanantaina aamulla tosiaan mulla alko eka vuoro Isos Omenas. Olin ollut samassa vaatekaupassa töissä puoltoista vuotta sitten kahden vuoden ajan mutta eri myymälöissä. Yllätyinkin positiivisesti, kun päivä alkoi kunnon perehdytyksellä. Oli tosi kiva kun sai kerrata kaikki rutiinit ym jutut ennen varsinaisten töiden alkamista. Tänäänkin olin töissä kuten myös huomenna ja torstaina. Sitten sain onneks järkättyä viikonlopun vapaaks Tukholmaan lähtemistä varten. Maanantaina kun laiva on satamassa klo 10 niin meitsil alkaa työvuoro klo 14 :D hehhee. Palvelen asikkaita sinä iltana varmasti tosi pirteenä! :) Mutta niin ihan kivaa olla töissä kun siitä saa rahaa, enhän oo ollut töissä kokonaiseen 12 kuukauteen (jollei lasketa joulukuus tekemääni viikkoo open sijaisena). Mä lomailin viime kesällä 3 kuukautta, otin aurinkoo Hietsus ja reissasin Balilla vailla huolen häivää, nyt tää kesä on hyvä tehdä töitä. Työvuorotkin tuolla vaatekaupassa on ihanteellisemmat kun lentokentällä ois ollut, joten oon tosi iloinen tästä työpaikasta. Nyt pitää vaan varoa, etten shoppaile liikaa meidän myymälän tuotteita... :)
Perjantaina mä kutsuin lähimpii ystäviä kylään! Illan teemana oli kesä.Tiina tuli jo kahden jälkeen mun luo auttamaan siivoamisessa, kauppareissussa ja tarjoilujen laittamisessa. Tiina leipoi myös pizzaa! :) Jatkettiin iltaa Onnelaan ja oli tosi hauska ilta! :) Kiitos ihanille ystävilleni <3
Nyt keskityn viettään Chrisin kans aikaa enneku aamupäivällä taas meen töihin.
Bisous bonne nuit! :)
Mimi
Blogini on edelleen hengissä, pahoittelut, etten oo ehtinyt kirjoittaan hetkeen. Siis huh miten kiirettä ollut tai oikeastaan ei nyt koko aikaa, mutta sitten sillä vapaa-ajalla mitä on ollut oon ollu ihan liian väsynyt tehdäkseni mitään. En oo jotenki saanut kunnolla nukuttua, kun on vaan tuntunut niin oudolta olla täällä ja pyörii tuhat asiaa mielessä (ei mitään huolia :)
Chris tuli äsken Suomeen! :) Kävin hakemassa Chrisin kentältä ja kokkasin etukäteen meille illallisen: uusia perunoita (niitä löyty jo kaupasta), savustettua nieriää, kotijuustosalaattia ja Chrisille ostin myös cittarin herkkutiskiltä lihapullia, itsehän en oo syönyt tai kokannut mitään liha-aiheista yli 10 vuoteen. Tuntui hassulta ostaa kaupasta myös kinkkua. Jotenkin ajattelin, että ois vaan yhtä kinkkua mut niitä kinkkupaketteja oli koko hylly täynnä ja kun koskaan en oo sellasta ostanut Suomessa nii saa nähä mitä tuli ostettua :D Leivoin myös mustikkapiirakan. Me lennetään torstai-iltana (jollei tuhkapilvi estä) Tukholmaan ja tullaan sunnuntai-illan laivalla takaisin, joten ollaan sit taas Helsingissä maanantaiaamuna. Silloin Tukholmasta meiän kans mukaan tulee myös Nikola, Lachie ja Andrew ja he ovat lauantaihin 4.6 asti täällä. Chris on täällä 6.6 asti :) Chrisin eka kommentti Suomesta kun ajettiin kentältä kotiin, oli se et kuulemma heillä ei Kaliforniassa oo tollasia puita ja kallioita kun vuoristoissa :D Mutta harmi vaan Chris on vähän kipeä, toivottavasti ei pahene tai nouse kuume.
Mulla alkoi työt maanantaina! Olin tosin jo sunnuntainakin töissä, olin vahtimassa juuri vuoden täyttänyttä vauvaa :) Voi kun se oli söpö ja ihana vauva, niin hellyyttävä. Ne vanhemmat lähti keikalle ja sanoivat, että tuskin se vauva herää et kattele telkkarii vaa :D No tietty se vauva heräs samantien kun ne vanhemmat lähti ja se alko itkeen kauheesti. Mut sit kun menin sen huoneeseen niin se oli niin iloinen ja suloinen, mulla meni kyl melkein puoltoista tuntia saada hänet nukkumaan :) Mut jäi hyvä mieli siitä vahtikeikasta. Vauvat muuten tuoksuu ihanalta!! Maanantaina aamulla tosiaan mulla alko eka vuoro Isos Omenas. Olin ollut samassa vaatekaupassa töissä puoltoista vuotta sitten kahden vuoden ajan mutta eri myymälöissä. Yllätyinkin positiivisesti, kun päivä alkoi kunnon perehdytyksellä. Oli tosi kiva kun sai kerrata kaikki rutiinit ym jutut ennen varsinaisten töiden alkamista. Tänäänkin olin töissä kuten myös huomenna ja torstaina. Sitten sain onneks järkättyä viikonlopun vapaaks Tukholmaan lähtemistä varten. Maanantaina kun laiva on satamassa klo 10 niin meitsil alkaa työvuoro klo 14 :D hehhee. Palvelen asikkaita sinä iltana varmasti tosi pirteenä! :) Mutta niin ihan kivaa olla töissä kun siitä saa rahaa, enhän oo ollut töissä kokonaiseen 12 kuukauteen (jollei lasketa joulukuus tekemääni viikkoo open sijaisena). Mä lomailin viime kesällä 3 kuukautta, otin aurinkoo Hietsus ja reissasin Balilla vailla huolen häivää, nyt tää kesä on hyvä tehdä töitä. Työvuorotkin tuolla vaatekaupassa on ihanteellisemmat kun lentokentällä ois ollut, joten oon tosi iloinen tästä työpaikasta. Nyt pitää vaan varoa, etten shoppaile liikaa meidän myymälän tuotteita... :)
Perjantaina mä kutsuin lähimpii ystäviä kylään! Illan teemana oli kesä.Tiina tuli jo kahden jälkeen mun luo auttamaan siivoamisessa, kauppareissussa ja tarjoilujen laittamisessa. Tiina leipoi myös pizzaa! :) Jatkettiin iltaa Onnelaan ja oli tosi hauska ilta! :) Kiitos ihanille ystävilleni <3
 |
| <3 |
 |
| Tiina kokkaili keittiössä |
 |
| mozzarellapizzaa |
 |
| gluteeniton party cake (Almondy pakastealtaasta) |
 |
| booli |
 |
| kesäasusteet :) Elina ja mä |
Nyt keskityn viettään Chrisin kans aikaa enneku aamupäivällä taas meen töihin.
Bisous bonne nuit! :)
Mimi
perjantai 20. toukokuuta 2011
Paluufiiliksiä osa 2
Salut! :)
Mulla on edelleenkin jotenkin epätodellinen olo olla täällä. Sellainen fiilis, että olen vain käymässä Suomessa ja kohta palaan takas Pariisiin. Sitä ei jotenkin tajua, että on nyt muuttanut takas Suomeen ja että vaihto on ohi. Mun lähtö Pariisista tuli tosi nopeasti ja kiireellä ja olinkin halunnut sen tapahtuvan juuri niin. Vaivihkaa, nopeasti, ettei kerkiä liikaa ajattelemaan. Mulla oli se vika tentti maanantaina ja jo tiistaiaamuna oli lähtö pois, siinä ei siis ihan kamalasti ehtinyt mitään kun piti kuitenkin keskittyä tenttiin ja muuttovalmisteluihin. Mä en ole jäähyväisihmisiä, koska oon niin tunteellinen ja herkkä, etten haluais vaan vollottaa ja surkutella vaihdon loppumista. Siksi mun mielestä on parempi vaan kiireesti jatkaa elämää ja pistää monta rautaa tuleen, että ei ehdi jäädä liikaa miettimään. Mikään ei ole kuitenkaan ikuista ja tiesin aina, että jonain päivänä se vaihto loppuu. Kuitenkaan sen vaihdon ei olisi halunnut loppuvan vielä, en usko, että mikään päivä olisi ollut hyvä. Jos olisin ollut pitempään, ei se kaikki olisi tuntunut lopulta enää samalta. Olisko niistä ulkonasyömisistä ja ihanista Pariisin maisemista nauttinyt yhtä paljon, jos niistä olisi tullut liian arkipäiväisiä? Parempi siis lähteä silloin, kun on vielä liian hauskaa ja nauttii täysillä. Mulle jäi upeimmat muistot ikinä tästä keväästä! En usko, että koskaan tulemaan toista tollaista kevättä, että ehdin tekemään niin paljon asioita.
Tässä kevään tapahtumat tiivistetysti:
Lauantaina Pariisissa oli muuten La nuit des musées- tapahtuma, museoiden yö. Museot oli auki myöhään ja ilmaisia. Mä kävin Charloten, Nikolan ja Courtneyn kanssa Cité des Sciences Parc de Villettessa eli tiedepuistossa. Se oli tosi iso ja mielenkiintoinen paikka, varmaan vähä kun Heureka (jossa en oo koskaa käynyt). Siellä oli erikoisohjelmaa koko illan, mm. ilma-akrobaatteja :) Suosittelen lämpimästi tuota tiedepuistoa, siellä voi valikoida et käy sellaisis osiois, jotka ittee kiinnostaa. Me käytiin katsomassa mm. 3D-leffa hunajatuotannosta :D
Nyt paluu taas Suomen todellisuuteen.. Eilen en ollut myöhään ulkona, käytiin tanssimassa Onnelassa parit jääkiekkobiisit (enhän ollut kuullut niitä vielä kertaakaan, kun olin ollut Ranskassa mm-voiton aikaan vielä) ja nukuin pitkät yöunet. Nyt pitää vähä siivoilla ja sit käyn Tiinan kans kaupassa, leivotaan mokkapaloja ja pizzaa... Kavereita tulee illalla kylään :) Huomenna olis koiranäyttely ja pitää myös käydä ostamassa navigaattori. Mulla oli tosiaan eilen työhaastattelu Isossa Omenassa Espoossa ja ajoin koko liittymän ohi Länsiväylällä. En tajunnut, että Iso Omena onkin vasemmalla puolella tietä Helsingistä päin ajettaessa.. :D 020202 opasti mut sitte perille.. Sitten kun iloisena lähdin takaisin ajaan kotiinpäin, niin huomasin ajavani Länsiväylää väärään suuntaan :D Kyllä se navigaattori on tärkee väline, harmi et se mun vanha hukku vaihdon aikana. Nyt pakko saada uus, etten eksyile enempää. Maanantaina alkaa työt ja lähden kyllä niin ajoissa liikkeelle navigaattorinkin kanssa, että oon varmasti ajoissa :) Mun luota Isoon Omenaan ajaa onneks alle vartissa, matka on lähes kokonaan motaria :) Oon ihan innoissani kun pääsen töihin, en oo ollut töissä niin pitkään aikaan et ootan tosi innolla töiden alkamista :) Ja nyt saa sitten toivottavasti säästettyä rahaakin kesän aikana Kalifornian reissuun... ;)
Chris tulee jo tiistaina Suomeen!! Me varattiin lennot Tukholmaan ens perjantaille ja tullaan sunnuntaina laivalla takaisin Helsinkiin :)
Elämä on ihanaa ja on kiva olla Suomessa taas <3 <3
bisous,
Mimi
Mulla on edelleenkin jotenkin epätodellinen olo olla täällä. Sellainen fiilis, että olen vain käymässä Suomessa ja kohta palaan takas Pariisiin. Sitä ei jotenkin tajua, että on nyt muuttanut takas Suomeen ja että vaihto on ohi. Mun lähtö Pariisista tuli tosi nopeasti ja kiireellä ja olinkin halunnut sen tapahtuvan juuri niin. Vaivihkaa, nopeasti, ettei kerkiä liikaa ajattelemaan. Mulla oli se vika tentti maanantaina ja jo tiistaiaamuna oli lähtö pois, siinä ei siis ihan kamalasti ehtinyt mitään kun piti kuitenkin keskittyä tenttiin ja muuttovalmisteluihin. Mä en ole jäähyväisihmisiä, koska oon niin tunteellinen ja herkkä, etten haluais vaan vollottaa ja surkutella vaihdon loppumista. Siksi mun mielestä on parempi vaan kiireesti jatkaa elämää ja pistää monta rautaa tuleen, että ei ehdi jäädä liikaa miettimään. Mikään ei ole kuitenkaan ikuista ja tiesin aina, että jonain päivänä se vaihto loppuu. Kuitenkaan sen vaihdon ei olisi halunnut loppuvan vielä, en usko, että mikään päivä olisi ollut hyvä. Jos olisin ollut pitempään, ei se kaikki olisi tuntunut lopulta enää samalta. Olisko niistä ulkonasyömisistä ja ihanista Pariisin maisemista nauttinyt yhtä paljon, jos niistä olisi tullut liian arkipäiväisiä? Parempi siis lähteä silloin, kun on vielä liian hauskaa ja nauttii täysillä. Mulle jäi upeimmat muistot ikinä tästä keväästä! En usko, että koskaan tulemaan toista tollaista kevättä, että ehdin tekemään niin paljon asioita.
Tässä kevään tapahtumat tiivistetysti:
- perjantaina 14.tammikuuta palasin 6 viikon lomaltani Suomessa takaisin Pariisiin. Mieli oli vielä vähän apea (johtuen kaikista syksyn vastoinkäymisistä) ja asenne Pariisiin palaamiseen ei ollut kauheen innokas. Ajattelin, että mieluummin olisin ehkä jäänyt vaan Suomeen. Tiina oli mun mukana ja se oli niin hyvä juttu, koska vaihdon toinen puolisko starttas käyntiin mahtavasti! :) Shoppailua, nähtävyyksiä, Pariisista nauttimista hyvässä seurassa...Tiina Pariisissa 14.-19.1
- 15.1 (tai oikeammin 16.1 päivän puolella) törmäsin Chrisiin. Siitä lähtien oltiinkin tekemissä tosi tiiviisti. Meidän piti olla aina hyviä ystäviä ja minähän vannoin, etten koskaan ihastuisi Chrisiin... Mutta koskaanhan ei voi tietää mitä tapahtuu, ja kävikin niin, että Chrisistä tuli Pariisissa mulle kaikkein tärkein ihminen, johon pystyn aina luottaan ja kertoon kaiken, mikä painaa mieltä. Ehkä juuri Chrisin ansiosta vaihtoni oli niin täydellinen ja opin nauttimaan Pariisissa täysillä! En voisi olla onnellisempi siitä, että tavattiin heti tammikuussa.
- 28.-30.1 Toulousessa Charloten kanssa ihanalla tyttöjen reissulla! <3
- 10.-13.2 Elina ja Anssi vierailulla.
- 19-20.2 Heini vierailulla.
- 27.-28.2 Belgiassa Bruggessa.
- 12.-17.3 Santtu ja Mari vierailulla.
- 17.-20.3 treffit Saaran kanssa Berliinissä.
- 27.-30.3 Jossu ja Manna vierailulla.
- 2.-3.4 Chrisin kanssa Rouenissa Normandiassa.
- 8.-11.4 Amsterdamissa Charloten kanssa.
- 14.-16.4 Manonin kanssa Normandiassa ratsastamassa
- 17.-22.4 Jupi ja Jetro vierailulla
- 21.-24.4 Porukat vierailulla.
- 5.-10.5 Chrisin kanssa Nizzassa.
- 17.5 paluu Suomeen.
 |
| Chrisin kanssa Montmatrella illallisella vikana iltana |
 |
| söin tietenkin simpukoita... |
Nyt paluu taas Suomen todellisuuteen.. Eilen en ollut myöhään ulkona, käytiin tanssimassa Onnelassa parit jääkiekkobiisit (enhän ollut kuullut niitä vielä kertaakaan, kun olin ollut Ranskassa mm-voiton aikaan vielä) ja nukuin pitkät yöunet. Nyt pitää vähä siivoilla ja sit käyn Tiinan kans kaupassa, leivotaan mokkapaloja ja pizzaa... Kavereita tulee illalla kylään :) Huomenna olis koiranäyttely ja pitää myös käydä ostamassa navigaattori. Mulla oli tosiaan eilen työhaastattelu Isossa Omenassa Espoossa ja ajoin koko liittymän ohi Länsiväylällä. En tajunnut, että Iso Omena onkin vasemmalla puolella tietä Helsingistä päin ajettaessa.. :D 020202 opasti mut sitte perille.. Sitten kun iloisena lähdin takaisin ajaan kotiinpäin, niin huomasin ajavani Länsiväylää väärään suuntaan :D Kyllä se navigaattori on tärkee väline, harmi et se mun vanha hukku vaihdon aikana. Nyt pakko saada uus, etten eksyile enempää. Maanantaina alkaa työt ja lähden kyllä niin ajoissa liikkeelle navigaattorinkin kanssa, että oon varmasti ajoissa :) Mun luota Isoon Omenaan ajaa onneks alle vartissa, matka on lähes kokonaan motaria :) Oon ihan innoissani kun pääsen töihin, en oo ollut töissä niin pitkään aikaan et ootan tosi innolla töiden alkamista :) Ja nyt saa sitten toivottavasti säästettyä rahaakin kesän aikana Kalifornian reissuun... ;)
Chris tulee jo tiistaina Suomeen!! Me varattiin lennot Tukholmaan ens perjantaille ja tullaan sunnuntaina laivalla takaisin Helsinkiin :)
Elämä on ihanaa ja on kiva olla Suomessa taas <3 <3
bisous,
Mimi
torstai 19. toukokuuta 2011
Sininen unelma
Coucou! :)
Hain sinisen unelman eilen Vammalasta autoliikkeestä. Tässä on kuva, jota en saanut eilen postattua:
Tälläinen ihanuus oli odotellut mun Suomeen saapumista, olipa kyllä mahtavaa palata kun tälläinen odotti!! <3 Ford Fiesta 2011, upee kiiltävä väri... Jännitin lähinnä, et osaanko vielä ajaa manuaalilla kun edellisen autoni, c2:sen ajamisesta oli aikaa melkein vuosi. Myin sen vaihtoaikanani pois, mutta eipä ollut ikävä enää edellistä autoa kun pääsin tällä ajaan... Ihan unelma ajaa!! Ja iphonen saa kytkettyä langattomasti ajotietokoneeseen, spotifystä musat vaa päälle ja puhelutki tulee suoraa ilman handsfreetä ajotietokoneelle. Tää sai vuoden innovatiivisimman auton palkinnon eikä ihme :) Huomasin myös tänää Tampereelta Helsinkiin ajaessa, kun satoi, että autossa on myös automaattiset tuulilasinpyyhkijät. Mitään ei tarvi itse tehdä, tunnistimet tunnistaa itsellään sadepisarat ja pyyhkii ne pois, lakkaavat pyyhkimästä itsellään kun sade loppuu. Mieletöntä tekniikkaa...
Sori kun hehkutan näin paljon, oon vaan nii innoissani!! Toinen upee juttu: SAIN TÖITÄ!!!! Alkaen maanantaista elokuun loppuun asti :) Oon niin onnellinen...
Tänää Tiinan kanssa radalle.. jeejee.. päivittelen lisää kun näiltä kiireiltä ehtii.
Bisous!
Mimi
Hain sinisen unelman eilen Vammalasta autoliikkeestä. Tässä on kuva, jota en saanut eilen postattua:
Tälläinen ihanuus oli odotellut mun Suomeen saapumista, olipa kyllä mahtavaa palata kun tälläinen odotti!! <3 Ford Fiesta 2011, upee kiiltävä väri... Jännitin lähinnä, et osaanko vielä ajaa manuaalilla kun edellisen autoni, c2:sen ajamisesta oli aikaa melkein vuosi. Myin sen vaihtoaikanani pois, mutta eipä ollut ikävä enää edellistä autoa kun pääsin tällä ajaan... Ihan unelma ajaa!! Ja iphonen saa kytkettyä langattomasti ajotietokoneeseen, spotifystä musat vaa päälle ja puhelutki tulee suoraa ilman handsfreetä ajotietokoneelle. Tää sai vuoden innovatiivisimman auton palkinnon eikä ihme :) Huomasin myös tänää Tampereelta Helsinkiin ajaessa, kun satoi, että autossa on myös automaattiset tuulilasinpyyhkijät. Mitään ei tarvi itse tehdä, tunnistimet tunnistaa itsellään sadepisarat ja pyyhkii ne pois, lakkaavat pyyhkimästä itsellään kun sade loppuu. Mieletöntä tekniikkaa...
Sori kun hehkutan näin paljon, oon vaan nii innoissani!! Toinen upee juttu: SAIN TÖITÄ!!!! Alkaen maanantaista elokuun loppuun asti :) Oon niin onnellinen...
Tänää Tiinan kanssa radalle.. jeejee.. päivittelen lisää kun näiltä kiireiltä ehtii.
Bisous!
Mimi
Paluufiiliksiä osa 1
Heippa!
Terveisiä Tampereelta... Suomeen paluu oli shokki. Ihan kamalan outoa. Kuin olisin tullut jostain toiselta planeetalta, kuin olisin jotenkin tosi kömpelö avaruusolio, joka on vain tiputettu tyhjästä yhtäkkiä tänne. Lentokenttä.Chris saattoi mut kentälle ja oli hauska kun mentiin tekeen mun check-iniä Blueonen tiskille. Se virkailija kysyi, että onko mulla yksi laukku (katsoi kummastellen mun laukkuja), sanoin, että eikun onkin kaksi. Että toista en vaa oo etukäteen ilmoittanut. Se virkailija naurahti, että unohdin näköjään ilmoittaa myös matkaseurastani, kun on vaan yks lentolippukin :D Hehe.. joo ei, hän on vaan saattamassa ja kantamassa mun laukkuja. Siitä virkailijasta se oli nii hauskaa, että se ei laskuttanut mun ylikiloja ollenkaan. Mun jättilaukku painoi yli 30kg! Tämä ihana nuori naisvirkailija vain laittoi siihen very heavy 26kg lapun. Toisesta, ylimääräisestä laukustani jouduin maksamaan 30e. Oli hieman haikea olo sitten hyvästellä Chris kentällä, mutta tilannetta lohdutti se, että Chris tulee jo tiistaina Suomeen :) ja tuo siis lisää mun tavaroita.. :D Matka meni nukkuessa ja Suomen päästyä piristin erään taksikuskin päivää.. Raahasin mun laukkukasaa yksin kärryillä, mutta sitten jotenkin blondina aattelin, ettei niitä kärryjä saa viedä taksitolpalle asti. Siinä kun oli sellaset puomit edessä. Urhoollisesti (=idiootisti) roudasin sit mun laukut yksi kerrallaan sieltä kauempaa etummaisen taksin luo ja siitä jonosta yks kuski tuli sit vinoilee mulle oikee kunnolla. Eikö ne kärryt kuitenki ois ollu hyvät? Eka laukku. Ei yhtää hajota päivää tollane eihän? Toka laukku. Ehehe. Kolmas laukku. Hieno vastaanotto Suomessa! Olin nii pöpperössä taksiin hypätessä, että en edes tajunnu kuskin ajavan väärään osoitteeseen ennenkuin se pysähtyi väärän talon eteen. No sitten mä neuvoin tän kuskin et miten se ajaa yksisuuntaisia ja mistä risteyksistä kääntyy päästääkseen risteyksen toiselle puolelle, jonne joutui kiertään ihan kauheen lenkin. Taksimatkat tiistain osalta 90e. Lentolippu 94e + 30 e matkalaukku. Kyllä bussilla matkustaminen on kivaa, jos vaan ei oo tavaraa..
Helsinki. Olipa ihanaa tulla kotiin, kun siinä avaimia kaivellessa mun naapuri ja hyvä ystävä Marika tuli heti moikkaan mua siihen käytävään. Oli niin kivaa nähdä pitkästä aikaa! Ja oli huippufiilis kun sitten astuin kämppääni sisään ja kaikki oli täsmälleen kuin ennen. Mun koti tuoksui jopa samalle kun mun lähtiessä, miten kotoisa fiilis! Kukat olivat elossa (kiitos Saaran!) ja muutenkin olin vaa nii ilonen, että olin kotona. Oikeassa kodissani. Pariisissa mun koti oli ihana, mutta siihen mulla ei syntynyt koskaan sellaista tunnesidettä kun Helsingin kotiini. Kauaa en ehtinyt fiilisteleen kotona, koska kello oli puol viisi enkä ollut vielä syönyt koko päivänä mitään (johtuen lentokenttien ja lentojen gluteenittoman valikoiman olemattomuudesta). Suuntasin Saaran kanssa Kotipizzaan! En ollut puoleen vuoteen syönyt pitsaa, joten se tuntui luksukselta. Ulkomailla harvoin törmää gluteenittomaan pitsaan... Ja muumilimua! Palasin kotiin purkaan tavaroita reiluks puoleks tunniks ennenkun iskä tuli hakeen mua ja lähdettii Tampereelle. Linnantuulen kohdalla hyppäsin rattiin, pitihän ajotaitoja vähän viritellä suurta päivää varten. En ollut kuitenkaa ajanut kun viimeks vähän joululomalla. Tampereella porukoitten luona nautittii sitte lasit samppanjaa mun kotiintulon kunniaks ja katselin iskän kanssa salkkareita. Sain myös hyvän tiivistelmän puolen vuoden salkkarien tapahtumista.
Koska mun välillä niin rasittava Vaio temppuilee eikä suostu lukemaan mun kameran muistikorttia, en saa laitettua yhtä tärkeää kuvaa tänne. Siispä kerron mun tästä huimasta keskiviikostani vasta huomenna olettaen, että tietokoneeni silloin haluaa lukea muistikorttiani. Tänään oli nimittäin epätodellisista epätodellisin päivä, kerron siitä siis huomenna :)
Paluufiilikseni ei oo muutenkaa vielä oikein järjestäytyneet kunnolla mun päässä, joten enemmän kokonaiskuvaa antavaa paluufiilistekstiä tulossa myöhemmin. Aion myös postata mm. seuraavista aiheista lähiaikoina: vaihtoni tiivistettynä (plussat ja miinukset, mitä kaikkea tapahtui tiivistettynä), Pariisi shoppaillen, keliaakikon Pariisi, sopeutumista takaisin Suomen elämään... Mitäs mieltä te olette, kuinka kauan jatkaisin tätä blogia? Perustin blogini nimenomaan kertomaan Pariisin vaihdostani ja kirjoittelen kaiken jälkimainingin ajan vielä tästä aiheesta liittyen, mutta entä sen jälkeen? Oon miettinyt paria vaihtoehtoa
a) perustan kokonaan uuden blogin.(hieman on auki, että millaisen)
b) teen tähän blogiin oman Pariisi-sivun, johon kokoan kaikki Pariisikirjoitukset aihepiirettäin. Jatkan tätä blogia, mutta vaihdan blogin kuvauksen ja kirjoitan elämästäni Suomessa.
Kumpaa kannatatte, mitä mieltä ootte? Kertokaa rohkeasti mielipiteenne :)
Tykkään tosi paljon kirjoittaa ja kuvata, joten aion ehdottomasti jatkaa bloggailua jossain muodossa. Ymmärrän kuitenkin, että moni lukijoistani on ollut nimenomaan kiinnostunut Pariisista ja sen aiheisista kirjoituksistani, joten jatkossa en pysty tarjoamaan tälle lukijakunnalleni vastaavia tekstejä näin mittavissa määrin. Mutta katsotaan nyt, että miten tämä kaikki tästä jatkuu :)
Jatkoa paluufiiliksistä enemmän huomenna... :) Bonne nuit!
Mimi
Terveisiä Tampereelta... Suomeen paluu oli shokki. Ihan kamalan outoa. Kuin olisin tullut jostain toiselta planeetalta, kuin olisin jotenkin tosi kömpelö avaruusolio, joka on vain tiputettu tyhjästä yhtäkkiä tänne. Lentokenttä.Chris saattoi mut kentälle ja oli hauska kun mentiin tekeen mun check-iniä Blueonen tiskille. Se virkailija kysyi, että onko mulla yksi laukku (katsoi kummastellen mun laukkuja), sanoin, että eikun onkin kaksi. Että toista en vaa oo etukäteen ilmoittanut. Se virkailija naurahti, että unohdin näköjään ilmoittaa myös matkaseurastani, kun on vaan yks lentolippukin :D Hehe.. joo ei, hän on vaan saattamassa ja kantamassa mun laukkuja. Siitä virkailijasta se oli nii hauskaa, että se ei laskuttanut mun ylikiloja ollenkaan. Mun jättilaukku painoi yli 30kg! Tämä ihana nuori naisvirkailija vain laittoi siihen very heavy 26kg lapun. Toisesta, ylimääräisestä laukustani jouduin maksamaan 30e. Oli hieman haikea olo sitten hyvästellä Chris kentällä, mutta tilannetta lohdutti se, että Chris tulee jo tiistaina Suomeen :) ja tuo siis lisää mun tavaroita.. :D Matka meni nukkuessa ja Suomen päästyä piristin erään taksikuskin päivää.. Raahasin mun laukkukasaa yksin kärryillä, mutta sitten jotenkin blondina aattelin, ettei niitä kärryjä saa viedä taksitolpalle asti. Siinä kun oli sellaset puomit edessä. Urhoollisesti (=idiootisti) roudasin sit mun laukut yksi kerrallaan sieltä kauempaa etummaisen taksin luo ja siitä jonosta yks kuski tuli sit vinoilee mulle oikee kunnolla. Eikö ne kärryt kuitenki ois ollu hyvät? Eka laukku. Ei yhtää hajota päivää tollane eihän? Toka laukku. Ehehe. Kolmas laukku. Hieno vastaanotto Suomessa! Olin nii pöpperössä taksiin hypätessä, että en edes tajunnu kuskin ajavan väärään osoitteeseen ennenkuin se pysähtyi väärän talon eteen. No sitten mä neuvoin tän kuskin et miten se ajaa yksisuuntaisia ja mistä risteyksistä kääntyy päästääkseen risteyksen toiselle puolelle, jonne joutui kiertään ihan kauheen lenkin. Taksimatkat tiistain osalta 90e. Lentolippu 94e + 30 e matkalaukku. Kyllä bussilla matkustaminen on kivaa, jos vaan ei oo tavaraa..
Helsinki. Olipa ihanaa tulla kotiin, kun siinä avaimia kaivellessa mun naapuri ja hyvä ystävä Marika tuli heti moikkaan mua siihen käytävään. Oli niin kivaa nähdä pitkästä aikaa! Ja oli huippufiilis kun sitten astuin kämppääni sisään ja kaikki oli täsmälleen kuin ennen. Mun koti tuoksui jopa samalle kun mun lähtiessä, miten kotoisa fiilis! Kukat olivat elossa (kiitos Saaran!) ja muutenkin olin vaa nii ilonen, että olin kotona. Oikeassa kodissani. Pariisissa mun koti oli ihana, mutta siihen mulla ei syntynyt koskaan sellaista tunnesidettä kun Helsingin kotiini. Kauaa en ehtinyt fiilisteleen kotona, koska kello oli puol viisi enkä ollut vielä syönyt koko päivänä mitään (johtuen lentokenttien ja lentojen gluteenittoman valikoiman olemattomuudesta). Suuntasin Saaran kanssa Kotipizzaan! En ollut puoleen vuoteen syönyt pitsaa, joten se tuntui luksukselta. Ulkomailla harvoin törmää gluteenittomaan pitsaan... Ja muumilimua! Palasin kotiin purkaan tavaroita reiluks puoleks tunniks ennenkun iskä tuli hakeen mua ja lähdettii Tampereelle. Linnantuulen kohdalla hyppäsin rattiin, pitihän ajotaitoja vähän viritellä suurta päivää varten. En ollut kuitenkaa ajanut kun viimeks vähän joululomalla. Tampereella porukoitten luona nautittii sitte lasit samppanjaa mun kotiintulon kunniaks ja katselin iskän kanssa salkkareita. Sain myös hyvän tiivistelmän puolen vuoden salkkarien tapahtumista.
Koska mun välillä niin rasittava Vaio temppuilee eikä suostu lukemaan mun kameran muistikorttia, en saa laitettua yhtä tärkeää kuvaa tänne. Siispä kerron mun tästä huimasta keskiviikostani vasta huomenna olettaen, että tietokoneeni silloin haluaa lukea muistikorttiani. Tänään oli nimittäin epätodellisista epätodellisin päivä, kerron siitä siis huomenna :)
Paluufiilikseni ei oo muutenkaa vielä oikein järjestäytyneet kunnolla mun päässä, joten enemmän kokonaiskuvaa antavaa paluufiilistekstiä tulossa myöhemmin. Aion myös postata mm. seuraavista aiheista lähiaikoina: vaihtoni tiivistettynä (plussat ja miinukset, mitä kaikkea tapahtui tiivistettynä), Pariisi shoppaillen, keliaakikon Pariisi, sopeutumista takaisin Suomen elämään... Mitäs mieltä te olette, kuinka kauan jatkaisin tätä blogia? Perustin blogini nimenomaan kertomaan Pariisin vaihdostani ja kirjoittelen kaiken jälkimainingin ajan vielä tästä aiheesta liittyen, mutta entä sen jälkeen? Oon miettinyt paria vaihtoehtoa
a) perustan kokonaan uuden blogin.(hieman on auki, että millaisen)
b) teen tähän blogiin oman Pariisi-sivun, johon kokoan kaikki Pariisikirjoitukset aihepiirettäin. Jatkan tätä blogia, mutta vaihdan blogin kuvauksen ja kirjoitan elämästäni Suomessa.
Kumpaa kannatatte, mitä mieltä ootte? Kertokaa rohkeasti mielipiteenne :)
Tykkään tosi paljon kirjoittaa ja kuvata, joten aion ehdottomasti jatkaa bloggailua jossain muodossa. Ymmärrän kuitenkin, että moni lukijoistani on ollut nimenomaan kiinnostunut Pariisista ja sen aiheisista kirjoituksistani, joten jatkossa en pysty tarjoamaan tälle lukijakunnalleni vastaavia tekstejä näin mittavissa määrin. Mutta katsotaan nyt, että miten tämä kaikki tästä jatkuu :)
Jatkoa paluufiiliksistä enemmän huomenna... :) Bonne nuit!
Mimi
tiistai 17. toukokuuta 2011
Himoshoppailijan painajainen
Salut!
Nyt on sit lahto tosiaan edessa, ihan kohta... Aivan painajaismainen maara tavaraa mulla, ei voi kukaa uskoo.. Ostin eilen uuden jattikokoisen matkalaukun ja se tayttyi hetkessa. Sitten jouduin lahettaa Chrisin hakeen viela mulle toisen uuden matkalaukun ja silti jouduin heittaan pois paljon tavaraa. Charlotte tuli kaymaan eilen mun luona just ennenku muutin ja lahti pois tayden kassillisen kans, se sisalsi mm. kirjoja ja kosmetiikkaa. Myoskaan neljat kengat ei mahtuneet mukaan ja monet muut tavarat, joten jouduin todella priorisoimaan mita otan ja muut annoin kavereille. Ja silti lopputulos on et mulla on 4 matkalaukkua!!! joista siis yhen, pienimman, saan ottaa mukaani kasimatkavarana. Kaksi ruumaan ja neljas tulee sitte ens tiistaina Chrisin mukana Helsinkiin. Ma oon oikeesti ihan jarkyttava shoppailija tai jotain ihan kamala maara tavaraa mua niin ahdistaa tollasen raahaaminen. Eikohan pikkuhiljaa lopu mun shoppailut kun ostan niin paljon, ettei saa ees mukanaan kannettua... Uudet elamantavat kayttoon kiitos.
Ja huh huh mitahan kaiken ton tavaramaaran roudaaminen edes maksaakaan.. saa nahda kuinka paljon joudun pulittaa lisakiloista, koska matkustan halpalentoyhtiolla. Myos se jattimatkalaukku itsessaan maksoi jo pelkastaan 99e. Ei nain. Kun tuutte vaihtoon, alkaa ikina ostako tollasta maaraa tavaraa... sita kun ei saa mitenkaan vietyy kaikkee Suomeen. Ja mihin ne kaikki ees mahtuu mun Suomen kodissa :D
Eilen vietin ihanan vikan illan taalla.. oli tosi kiire paiva, koska mulla oli tentti aamulla (meni hyvin), sitte kavin myymassa kirjoja takas gibert josephille (liian painavia suomeen tuotavia), kavin palauttamassa netti- ja digiboksit orangelle, muutettii Chrisin kans mun tavarat pois ja siivosin kampan. Illal mentii syomaa mun yhtee lemppariravintolaa Montmartren Place du Tertrelle, etanoita ja moules a la creme ja mousse au chocolat.Kukkulalta oli hieno ihailla myos Eiffelia ja koko Pariisia :)
ai niin 8 pehmolelun raahaaminen Suomeen on myos aika hankalaa. Nyt lahen Chrisin kaa kentalle ja kolmelta oonkin jo sitte Suomessa. Tata aikaa kahdelta. Apua niiiin outoa!!
bisous,
Mimi
Nyt on sit lahto tosiaan edessa, ihan kohta... Aivan painajaismainen maara tavaraa mulla, ei voi kukaa uskoo.. Ostin eilen uuden jattikokoisen matkalaukun ja se tayttyi hetkessa. Sitten jouduin lahettaa Chrisin hakeen viela mulle toisen uuden matkalaukun ja silti jouduin heittaan pois paljon tavaraa. Charlotte tuli kaymaan eilen mun luona just ennenku muutin ja lahti pois tayden kassillisen kans, se sisalsi mm. kirjoja ja kosmetiikkaa. Myoskaan neljat kengat ei mahtuneet mukaan ja monet muut tavarat, joten jouduin todella priorisoimaan mita otan ja muut annoin kavereille. Ja silti lopputulos on et mulla on 4 matkalaukkua!!! joista siis yhen, pienimman, saan ottaa mukaani kasimatkavarana. Kaksi ruumaan ja neljas tulee sitte ens tiistaina Chrisin mukana Helsinkiin. Ma oon oikeesti ihan jarkyttava shoppailija tai jotain ihan kamala maara tavaraa mua niin ahdistaa tollasen raahaaminen. Eikohan pikkuhiljaa lopu mun shoppailut kun ostan niin paljon, ettei saa ees mukanaan kannettua... Uudet elamantavat kayttoon kiitos.
Ja huh huh mitahan kaiken ton tavaramaaran roudaaminen edes maksaakaan.. saa nahda kuinka paljon joudun pulittaa lisakiloista, koska matkustan halpalentoyhtiolla. Myos se jattimatkalaukku itsessaan maksoi jo pelkastaan 99e. Ei nain. Kun tuutte vaihtoon, alkaa ikina ostako tollasta maaraa tavaraa... sita kun ei saa mitenkaan vietyy kaikkee Suomeen. Ja mihin ne kaikki ees mahtuu mun Suomen kodissa :D
Eilen vietin ihanan vikan illan taalla.. oli tosi kiire paiva, koska mulla oli tentti aamulla (meni hyvin), sitte kavin myymassa kirjoja takas gibert josephille (liian painavia suomeen tuotavia), kavin palauttamassa netti- ja digiboksit orangelle, muutettii Chrisin kans mun tavarat pois ja siivosin kampan. Illal mentii syomaa mun yhtee lemppariravintolaa Montmartren Place du Tertrelle, etanoita ja moules a la creme ja mousse au chocolat.Kukkulalta oli hieno ihailla myos Eiffelia ja koko Pariisia :)
ai niin 8 pehmolelun raahaaminen Suomeen on myos aika hankalaa. Nyt lahen Chrisin kaa kentalle ja kolmelta oonkin jo sitte Suomessa. Tata aikaa kahdelta. Apua niiiin outoa!!
bisous,
Mimi
sunnuntai 15. toukokuuta 2011
Au revoir Paris
Salut! :)
Perjantai-iltana vietettiin mun läksiäisiä tärkeiden ystävieni kanssa. Unohdin ottaa enemmän kuvia ja harmikseni en muistanut myöskään kuvata kaikkia paikalla olleita ystäviäni. Ilta meni tosi kivasti, mä tein meille mun lempidrinkkejä (skumppaa + mansikkapyréetä) mansikoiden kanssa, oli juustoa ja suolakeksejä ja kaikki toi tarjolle jotakin syötävää tai juotavaa. Juomaa olikin sitten yllättävän paljon, 10 pulloa. Ne oli kaikki tyhjiä aamulla... :D Emmalta ja Danielilta sain myös lahjaks pikkusamppanjapullon, jonka säästin lauantaille :)
Tunnelma ei ollut ollenkaan haikea vaan pidettiin vaan hauskaa rennossa tunnelmassa. Mä olin sen verran väsynyt päivän jäljiltä, etten jaksanut mennä enää baariin asti eikä kyllä kukaan muukaan :D
Tuntuu oudolta jättää Pariisi. Mun vuokranantaja soitti juuri ja ilmoitti, ettei pääsekään huomenillalla käymään asunnolla vaan että tulee jo tänään. Me käydään läpi kaikki asunnon tavarat, että ovat tallella ja samassa kunnossa jne sekä hoidetaan raha-asiat. Sitten jätän avaimen huomenna gardiennelle. Että mä alan nytte siivoamaan sitte äkkiä ja laittaa tavaroita kasaan.. Pikkuisen stressaa kaikkien tavaroiden pakkaaminen, nimittäin mun iso matkalaukku on jo täynnä. Se täyttyi mun kengistä ja ratsastusvarusteista ja takeista. Sitten johonkin pitäisi pakata kaikki vaatteet, laukut, käyttötavarat, kirjat, dvd:t yms. Huomenna pitää siis metsästää jostain jättilaukku ja yrittää tunkea sinne kaikki loput tavarat ja mitä ei mahdu nii postiin. Kaiken sen tavaramäärän kans raahaudun sit huomenillalla Republiquelle Chrisin luo, josta tiistaiaamuna klo 11 lennolla Suomeen. Sieltä sit taksilla himaan purkaan kamat ja sit iskä tulee hakee mut illalla Tampereelle. Lähteminen on ahdistavaaa en tykkää yhtään tästä, miksei noi tavarat vois vaa siirtyä itellään Suomeen... Ajatelkaa, että oon lähettänyt kaikki talvikamat Suomeen porukoitten ja kavereitten mukana, et nää mitä mul tääl on vaa kesävaatteita yms. Netin irtisanominen hoitui hyvin ja samoin kaikki muutkin käytännön jutut on hoidettu.
Mun ensi viikon ohjelma Suomessa näyttää hyvin tiiviiltä, joten kauheasti en ehdi alkaa suremaan vaihdon loppumista. Näen ensi viikon aikana suurimman osan rakkaimmista ihmisistäni Suomessa ja luvassa on vaikka mitä kaikkea ihanaa ohjelmaa, kuten jälleennäkemispippalot ja meen myös koiranäyttelyyn Jossun ja Lennin kanssa. Sitten keskiviikkona on yks iso megajuttu tiedossa, jota oon odottanut innolla koko kevään... Parempi vaan, et on kaikkee hauskaa tekemistä nii ei tuu sit itkettyä Pariisin perään. Voin sanoo, että tuntuu aika raskaalta lähteä täältä pois. Mä rakastan mun elämää täällä. Why do all good thing come to an end?
Suomessa mua odottaa rakkaimmat ihmiset, perhe ja ihanat ystäväni. Mä en ole ollut Suomessa sitten tammikuun... Ja elokuun lopussa tänne muutin. Onhan se toisaalta upeaa palata takaisin. Kaikki muuttuu taas, mutta mä palaan takaisin miljoona kokemusta rikkaampana ja eheämpänä ihmisenä :)
Bisous,
Mimi
Perjantai-iltana vietettiin mun läksiäisiä tärkeiden ystävieni kanssa. Unohdin ottaa enemmän kuvia ja harmikseni en muistanut myöskään kuvata kaikkia paikalla olleita ystäviäni. Ilta meni tosi kivasti, mä tein meille mun lempidrinkkejä (skumppaa + mansikkapyréetä) mansikoiden kanssa, oli juustoa ja suolakeksejä ja kaikki toi tarjolle jotakin syötävää tai juotavaa. Juomaa olikin sitten yllättävän paljon, 10 pulloa. Ne oli kaikki tyhjiä aamulla... :D Emmalta ja Danielilta sain myös lahjaks pikkusamppanjapullon, jonka säästin lauantaille :)
 |
| alkuillasta.Chris, Nikola, Lachie ja Julien |
 |
| les filles :) Emma, Nikola, mä, Charlotte ja Laura :) |
Tuntuu oudolta jättää Pariisi. Mun vuokranantaja soitti juuri ja ilmoitti, ettei pääsekään huomenillalla käymään asunnolla vaan että tulee jo tänään. Me käydään läpi kaikki asunnon tavarat, että ovat tallella ja samassa kunnossa jne sekä hoidetaan raha-asiat. Sitten jätän avaimen huomenna gardiennelle. Että mä alan nytte siivoamaan sitte äkkiä ja laittaa tavaroita kasaan.. Pikkuisen stressaa kaikkien tavaroiden pakkaaminen, nimittäin mun iso matkalaukku on jo täynnä. Se täyttyi mun kengistä ja ratsastusvarusteista ja takeista. Sitten johonkin pitäisi pakata kaikki vaatteet, laukut, käyttötavarat, kirjat, dvd:t yms. Huomenna pitää siis metsästää jostain jättilaukku ja yrittää tunkea sinne kaikki loput tavarat ja mitä ei mahdu nii postiin. Kaiken sen tavaramäärän kans raahaudun sit huomenillalla Republiquelle Chrisin luo, josta tiistaiaamuna klo 11 lennolla Suomeen. Sieltä sit taksilla himaan purkaan kamat ja sit iskä tulee hakee mut illalla Tampereelle. Lähteminen on ahdistavaaa en tykkää yhtään tästä, miksei noi tavarat vois vaa siirtyä itellään Suomeen... Ajatelkaa, että oon lähettänyt kaikki talvikamat Suomeen porukoitten ja kavereitten mukana, et nää mitä mul tääl on vaa kesävaatteita yms. Netin irtisanominen hoitui hyvin ja samoin kaikki muutkin käytännön jutut on hoidettu.
 |
| nämä kengät pitäisi saada mahtumaan jonnekki.. ja tässä siis kevätkesäkenkäni, talvikengät lähti kaikki Suomeen jo aiemmin.. |
Mun ensi viikon ohjelma Suomessa näyttää hyvin tiiviiltä, joten kauheasti en ehdi alkaa suremaan vaihdon loppumista. Näen ensi viikon aikana suurimman osan rakkaimmista ihmisistäni Suomessa ja luvassa on vaikka mitä kaikkea ihanaa ohjelmaa, kuten jälleennäkemispippalot ja meen myös koiranäyttelyyn Jossun ja Lennin kanssa. Sitten keskiviikkona on yks iso megajuttu tiedossa, jota oon odottanut innolla koko kevään... Parempi vaan, et on kaikkee hauskaa tekemistä nii ei tuu sit itkettyä Pariisin perään. Voin sanoo, että tuntuu aika raskaalta lähteä täältä pois. Mä rakastan mun elämää täällä. Why do all good thing come to an end?
Suomessa mua odottaa rakkaimmat ihmiset, perhe ja ihanat ystäväni. Mä en ole ollut Suomessa sitten tammikuun... Ja elokuun lopussa tänne muutin. Onhan se toisaalta upeaa palata takaisin. Kaikki muuttuu taas, mutta mä palaan takaisin miljoona kokemusta rikkaampana ja eheämpänä ihmisenä :)
Bisous,
Mimi
lauantai 14. toukokuuta 2011
Les vacances à Nice
Coucou! :)
Vietettiin ihanat 5 päivää Nizzassa, pahoittelut pitkästä päivitystauosta. Etelä-Ranskassa oli jo täysi kesä menossa ja tuntui ihan luksukselta saada viettää siellä 5 päivää ja tuli nähtyä myös Cannes ja Monaco :) Lennettiin Orlystä Nizzaan ja saavuttiin hotellille (Hotel Dante) joskus kuuden jälkeen illalla. Meillä ei ollut suuria odotuksia huoneen suhteen kun maksettiin siitä 55e/yö/2hlö sisältäen aamiaiset. Ekana iltana oltiin vähän väsyneitä ja mentiin syömään vanhaan kaupunkiin meren herkkuja ja sen jälkeen nukkumaan. Ainakin meillä oli kovasti tarkoitus nukkua, mutta yläkerran naapurit piti aika kovaa mekkalaa johonkin kolmeen asti ja neljän aikaan meidän huoneen vieres alottivat työntekijät aamiaisvalmisteluja, kamala astioiden kilinä ja pälätys. Pakattiin laukut aamulla ja mentiin niiden ja avaimen kanssa alas, sanottiin et me lähdetään täältä nyt niin saatiinkin sitten uusi paljon isompi huone ylimmästä kerroksesta, kulmahuone, johon ei kuulunut mitään melua. Viihdyttiin sit siinä huoneessa loput 4 yötä mitä meil oli jäljellä :) Hotelli oli vähän kaukana ytimestä, n.10 min kävelymatka mut se oli ihan mukava kävellä meren rantaa pitkin. Nizza oli musta kaunis pieni kaupunki, tykkäsin etenkin värikkäistä rakennuksista ja vanhan kaupungin pikkukujista.
Perjantaina tutustuttiin kaupunkiin, joka tosin oli Chrisille jo ennestään tuttu. Chris on ollut siellä muutama vuosi sitten aiemmin ja kiertänyt myös monia pikkukaupunkeja Rivieralla. Ostin Galeries Lafayttelta beigen tunikan rannalle menoa varten ja kierreltiin muissa kaupoissa. Söin lounaaks herkullisia jättikatkarapuja. Nizzan ehdottomasti paras puoli oli ruoka: tuoreita meren herkkuja :) Illaks suunnattiin Villefranche-sur-Merin kylään Nizzan viereen. Tosin rautatieasemalla se lipunmyyjä neuvoi meidät väärään junaan ja niimpä eksyttiin ensin ihan väärään paikkaan ja palattiin taas vähän matkaa takaisin :) Suosittelen ehdottomasti käymään tuossa kyseisessä paikassa, se oli musta kaunein paikka! Ihana lahdenpoukama, pieniä idyllisiä kujia ja söpöjä terasseja ja pikkukauppoja. Istahdettiin sataman laidalla olevaan bar à vins (viinibaariin) Wine Pieriiin. Mun samppanjan ja Chrisin oluen mukana tuli grissinejä, oliiveja, sipsejä, juustoa ja salamia. Oon tottunut et Italiassa aina tuodaan samppanjan kans jotain pientä antipastia mukana, mutta Ranskassa se on paljon harvinaisempaa. Ranska sais ottaa enemmän mallia Italiasta tossa asiassa... :) Löytyipä tuolta kylästä myös uusi arkimekko, jonka laitoin päälle seuraavana päivänä Cannesiin.
Kylästä palattua me käytiin syömässä italiasessa, mä söin seafoodrisottoa ja Chris seafoodpastaa :) Hotelliin palattiin jätskibaarin kautta. Ai niin! Chris osti mulle ihanan pikkupupun. Olin ostanut Chrisille tuliaiseks Toulousesta samanlaisen violetin pikkunallen ja sattumalta törmättiiin Nizzassa Luppis juniorin täydelliseen tyttöystävään.
Lauantaina suunnattiin junalla Cannesiin. Otettiin taksi hotellilta asemalle ja varoituksen sana: älkää käyttäkö taksia Nizzassa! Ne on ryöstöhintaisia, ne pelaa epärehellistä peliä. Pikkumatka maksoikin äkkiä 15 euroa. Tiedän, että sen olisi kuulunut olla minimisumman eli 6e hintainen, koska matkustan aika paljon taksilla Pariisissa ja osaan arvioida hyvin matkojen hintoja. No ajateltiin eka tyhminä et se kuski vaa anto kympin liian vähän takaisin... Junaliput ois kannattanut ostaa vasta asemalta TER-junaan, jolloin matka mun carte 1225 ei olis maksanut kun pari euroa. No oltiin innokkaina ostettu liput netistä etukäteen ja maksettiin menopaluusta 15e/hlö TGV:llä kun ei tiedetty. Heiniltä kuulin jälkeenpäin, että Cannesiin olis mennyt euron hintainen bussi Nizzasta... Cannesissa oli tosi kuuma hellepäivä ja kaupunki oli musta tosi kiva! Hienoja veneitä, hiekkarantaa (onkohan se sinne tuotua hiekkaa vai oikeeta?), rantabulevardi täynnä luksusputiikkeja... Juuri sellainen kun olin Cannesin kuvitellut olevan. Meillä oli hyvin aikaa kiertää kaupunkia. Chris osti mulle ihanan rannekorun! :) Just sellaisen, jollaista oon pitkään halunnut... Käytiin lounaalla, jonka jälkeen mentiin hengaamaan rannalle Plage C-Beachille. Istuskeltiin pehmeillä sohvilla hiekkarannalla ja löysin uuden lempijuomani, piscine de champagne. Se tarkoittaa samppanjaa jäillä, miten täydellinen kesäjuoma!
Illaks palattiin taas Nizzaan ja käytiin syömässä illalla vaihteeks merenherkkuja vanhassa kaupungissa :) Oikeastaan se ravintola oli korsikalainen. Meidän vieressä terassilla istui nuori aussipariskunta ja aika hassu sattuma, mutta se tyttö tilas täsmällee samat 3 ruokalajia ku mä ja se poika samat 3 ruokalajia kun Chris.. :D Ne vielä tuotii meille melkein peräkanaa.
Sunnuntai vietettiin rannalla Nizzassa tarkoituksena saada kaunis kesärusketus. Molemmille tulikin "kaunis" punoitus, mä sain hienon punaisen raidan kaulaani (en tiedä miten onnistuin levittää aurinkovoiteen nii hassusti) sekä mun vatsa paloi (unohdin rasvata sen). Chris paloi myös vähän. Viihdyttiin kuitenkin rannalla koko päivä viiteen asti illalla. Vuokrattiin aurinkotuolit ja pyyhkeet ja syötiin myös salaattilounaat samassa paikassa :) Mä luin innolla Mary Higgins Clarkin jännäriä Kodin suojassa. Se osoittautui niin jännäks, että mun oli pakko lukea kirja loppuun kahdessa päivässä :) Nizzan ranta ei oo kivien takia parhaimmasta päästä, mutta ei se haitannut meitä. Yritin mennä uimaan, mutta vesi oli liian kylmää.
Sunnuntai-iltana mentiin taas syömään meren herkkuja ja käytiin syömässä jälkkärit Amorinossa,joka on tunnettu jätskiketju Ranskassa. Menin ekalla viikolla syyskuussa tänne tultuani Amorinoon kysyyn, onko heidän jäätelöt gluteenittomia ja sain vastauksen että en voi syödä niitä. No parempi myöhään kun ei milloinkaan saada tietää, ettei kaikissa mauissa ookkaan gluteenia :) Sain myös maailman söpöimmän pikkulampaan.
Maanantaina mentiin Monacoon. Junaliput menopaluu makso alle 5e. Mun mielikuva hienosta ja tyylikkäästä Monacosta ei vastannut todellisuutta eikä Monte Carlo ollut myöskään Chrisin makuun. Paljon rakennustyömaita, sekava kaupunki liikkua paikasta toiseen, rumia rakennuksia... Meillä oli niin surkea kartta mukana, että eksyttiin kunnolla heti ensimmäisenä, kun siinä huonossa kartassa meri oli merkitty oranssilla. Ei tietenkään tajuttu, että oranssi väri tarkoitti merta ja eksyttiin ihan väärään poukamaan, josta jouduttiin käveleen aika kauan takaisin löytämään Monacon vanha kaupunki, joka sijaitsee muuten korkealla kukkulalla (ei voi olla huomaamatta sitä, jos tietää vaan et se sijaitsee kukkulalla). Viimein päästiin kiipeään vanhaan kaupunkiin ja löydettiin tosi kiva ravintola yhdeltä pikkukujilta. Sattumalta meidän tarjoilijan poikakin on keliaakikko ja samoin ravintolan kokki, joten mun oli helppo tehdä tilaukset. Mainostin myös Suomea täydellisenä gluteenittomana matkakohteena :D Lounaan jälkeen käytiin katedraalissa ja mentiin pikkuveneellä toiselle puolelle satamaa. Käytiin japanilaisessa puutarhassa, joka oli kyl tosi laimee ilmestys (eivät jotenkin vetäneet vertoja Balin upeille puutarhoille) mutta se oli muutenkin tosi pieni. Käytiin Monte Carlon casinolla pyörähtämässä, mutta ei sekään oikein ollut meidän juttu. Napattiin pian juna takas Nizzaan ja mietin, ettei mun tarvii kyl enää mennä uudestaan Monacoon. Vika ilta Nizzassa vietettiin rantabulevardia kävellen ja merta ihaillen. Käytiin syömässä vanhassa kaupungissa viimeistä kertaa loistavia meren herkkuja, mä tilasin jättikatkarapuja isompia rapuja samppanjalla liekitettynä, nam! :) Chris tilas seafoodpastaa ja sen lautasella oli niin iso rapu, ettei meistä kumpikaan tiennyt, miten se olis pitänyt syödä. Onneks se tarjoilija sit kuori sen... :D
Unohdin kertoa lisää Nizzan taksista. Toinen kerta, kun otettiin taksi myöhää illalla vanhasta kaupungista hotellille niin se oli jälleen ryöstöhintainen. Juuri ennen hotellia se kuljettaja painoi sitä mittaria (joka näytti 6,20e) niin että yhtäkkii siin mittaris lukikin 16e. Juu-u nice. No tästä viisastuneena päätettiin sitten toisena iltana ottaa taksi niin, että valitetaan tästä mittariasiasta eikä suostuta maksaan ylihintaa. Hypättiin taksiin aika lähellä hotellia (matka alle 5 min) ja pyysin ranskaks saada nähdä mittarin. Kuski mutisi jotain, et se mittari on rikki. Sanoin sit et no hinnasta pitää sopia etukäteen, että tiedän sen verran Ranskan takseista et sen matkan ei kuuluis maksaa yli 7 euroa. Se kuski heitti meidät ulos!! Kuulemma ei alle 15 euron oo mahdollista. Mitenköhän laillista noi mittarien piilottamiset ja säätämiset on.. Mut joku yleinen sopimus niillä takseilla on tuolla, kysyttiin viel hotellin henkilökunnalta ja sanoivat samaa. Onko teillä kokemuksia?
Oltiinkin tosi iloisia tiistaiaamuna jouduttuamme taas turvautuun taksiin kun hotellivirkailijan antaman väärän tiedon takia päädyttiin eka väärälle bussipysäkille ja sitten odotettiin 40min oikeelle pysäkillä bussia. Kun bussi vihdoin tuli, se oli niin täynnä, ettei se edes pysähtynyt pysäkillä. Seuraava bussi olis tullut vasta 30min päästä eikä meillä ollu aikaa jäädä odottaan sitä. Joten jouduttiin ottaan taas taksi :D Tällä kertaa 10min matka lentokentälle ei ollut ollenkaan niin ryöstöhintainen (odotettiin kauhulla jotai 60e laskua) vaan 30e ei tuntunut ollenkaan niin pahalta hinnalta... :D Ei enää ikinä Nizzan takseja!
Reissu oli kokonaisuudessaan tosi onnistunut ja tykättiin hirveesti! :) Käveltyä tuli tosi paljon, koska ei käytetty julkisia kulkuneuvoja junaa lukuunottamatta ollenkaan. Rahaa meni paljon enemmän kun oltiin kuviteltu, ruoka oli yllättävän paljon kalliimpaa (tai sitte ei vaa osattu valita edullisempii ravintoloita). Olisin halunnut käydä Grassen kaupungissa, mutta se jää nyt odottaan seuraavaa tulevaa Etelä-Ranskan reissua. Katseltiin Chrisin kans asuntoilmoituksia Nizzassa ja mietittiin et joskus ois siistii omistaa hieno kämppä kukkulalta merinäköalalla varustettuna... Hotelli osottautui oikein hyväks halpaan hintaan nähden ja aamiainenkin tuotiin joka aamu huoneeseen :) Tässä on mun mielestä reissun söpöin kuva!
Bisous! <3
Mimi
Vietettiin ihanat 5 päivää Nizzassa, pahoittelut pitkästä päivitystauosta. Etelä-Ranskassa oli jo täysi kesä menossa ja tuntui ihan luksukselta saada viettää siellä 5 päivää ja tuli nähtyä myös Cannes ja Monaco :) Lennettiin Orlystä Nizzaan ja saavuttiin hotellille (Hotel Dante) joskus kuuden jälkeen illalla. Meillä ei ollut suuria odotuksia huoneen suhteen kun maksettiin siitä 55e/yö/2hlö sisältäen aamiaiset. Ekana iltana oltiin vähän väsyneitä ja mentiin syömään vanhaan kaupunkiin meren herkkuja ja sen jälkeen nukkumaan. Ainakin meillä oli kovasti tarkoitus nukkua, mutta yläkerran naapurit piti aika kovaa mekkalaa johonkin kolmeen asti ja neljän aikaan meidän huoneen vieres alottivat työntekijät aamiaisvalmisteluja, kamala astioiden kilinä ja pälätys. Pakattiin laukut aamulla ja mentiin niiden ja avaimen kanssa alas, sanottiin et me lähdetään täältä nyt niin saatiinkin sitten uusi paljon isompi huone ylimmästä kerroksesta, kulmahuone, johon ei kuulunut mitään melua. Viihdyttiin sit siinä huoneessa loput 4 yötä mitä meil oli jäljellä :) Hotelli oli vähän kaukana ytimestä, n.10 min kävelymatka mut se oli ihan mukava kävellä meren rantaa pitkin. Nizza oli musta kaunis pieni kaupunki, tykkäsin etenkin värikkäistä rakennuksista ja vanhan kaupungin pikkukujista.
 |
| ekan illan kunniaks nautin lasin samppanjaa :) |
 |
| Promenade des Anglais |
 |
| jättikatkarapuja |
 |
| Villefranche-sur-Mer |
 |
| ihailtiin veneitä |
Kylästä palattua me käytiin syömässä italiasessa, mä söin seafoodrisottoa ja Chris seafoodpastaa :) Hotelliin palattiin jätskibaarin kautta. Ai niin! Chris osti mulle ihanan pikkupupun. Olin ostanut Chrisille tuliaiseks Toulousesta samanlaisen violetin pikkunallen ja sattumalta törmättiiin Nizzassa Luppis juniorin täydelliseen tyttöystävään.
 |
| Chris ja Lullis junior |
Lauantaina suunnattiin junalla Cannesiin. Otettiin taksi hotellilta asemalle ja varoituksen sana: älkää käyttäkö taksia Nizzassa! Ne on ryöstöhintaisia, ne pelaa epärehellistä peliä. Pikkumatka maksoikin äkkiä 15 euroa. Tiedän, että sen olisi kuulunut olla minimisumman eli 6e hintainen, koska matkustan aika paljon taksilla Pariisissa ja osaan arvioida hyvin matkojen hintoja. No ajateltiin eka tyhminä et se kuski vaa anto kympin liian vähän takaisin... Junaliput ois kannattanut ostaa vasta asemalta TER-junaan, jolloin matka mun carte 1225 ei olis maksanut kun pari euroa. No oltiin innokkaina ostettu liput netistä etukäteen ja maksettiin menopaluusta 15e/hlö TGV:llä kun ei tiedetty. Heiniltä kuulin jälkeenpäin, että Cannesiin olis mennyt euron hintainen bussi Nizzasta... Cannesissa oli tosi kuuma hellepäivä ja kaupunki oli musta tosi kiva! Hienoja veneitä, hiekkarantaa (onkohan se sinne tuotua hiekkaa vai oikeeta?), rantabulevardi täynnä luksusputiikkeja... Juuri sellainen kun olin Cannesin kuvitellut olevan. Meillä oli hyvin aikaa kiertää kaupunkia. Chris osti mulle ihanan rannekorun! :) Just sellaisen, jollaista oon pitkään halunnut... Käytiin lounaalla, jonka jälkeen mentiin hengaamaan rannalle Plage C-Beachille. Istuskeltiin pehmeillä sohvilla hiekkarannalla ja löysin uuden lempijuomani, piscine de champagne. Se tarkoittaa samppanjaa jäillä, miten täydellinen kesäjuoma!
 |
| Cannes |
 |
| ensimmäisenä löysin macaronstaivaan... kokeilin useita makuja :) |
 |
| piscine de champagne, uusi kesäsuosikkini |
 |
| Chrisiltä saamani rannekoru. Siitä roikkuu mm. delfiini, keiju, rusetti, noppa.. |
 |
| Vieux-Nicessa syömässä |
Sunnuntai vietettiin rannalla Nizzassa tarkoituksena saada kaunis kesärusketus. Molemmille tulikin "kaunis" punoitus, mä sain hienon punaisen raidan kaulaani (en tiedä miten onnistuin levittää aurinkovoiteen nii hassusti) sekä mun vatsa paloi (unohdin rasvata sen). Chris paloi myös vähän. Viihdyttiin kuitenkin rannalla koko päivä viiteen asti illalla. Vuokrattiin aurinkotuolit ja pyyhkeet ja syötiin myös salaattilounaat samassa paikassa :) Mä luin innolla Mary Higgins Clarkin jännäriä Kodin suojassa. Se osoittautui niin jännäks, että mun oli pakko lukea kirja loppuun kahdessa päivässä :) Nizzan ranta ei oo kivien takia parhaimmasta päästä, mutta ei se haitannut meitä. Yritin mennä uimaan, mutta vesi oli liian kylmää.
 |
| la plage de Nice |
 |
| mun toinen uusi rakas, maailman söpöin lammas |
 |
| iltakävelyllä upeissa maisemissa |
 |
| Monaco |
 |
| Chris ihmetteli annostaan :D |
Unohdin kertoa lisää Nizzan taksista. Toinen kerta, kun otettiin taksi myöhää illalla vanhasta kaupungista hotellille niin se oli jälleen ryöstöhintainen. Juuri ennen hotellia se kuljettaja painoi sitä mittaria (joka näytti 6,20e) niin että yhtäkkii siin mittaris lukikin 16e. Juu-u nice. No tästä viisastuneena päätettiin sitten toisena iltana ottaa taksi niin, että valitetaan tästä mittariasiasta eikä suostuta maksaan ylihintaa. Hypättiin taksiin aika lähellä hotellia (matka alle 5 min) ja pyysin ranskaks saada nähdä mittarin. Kuski mutisi jotain, et se mittari on rikki. Sanoin sit et no hinnasta pitää sopia etukäteen, että tiedän sen verran Ranskan takseista et sen matkan ei kuuluis maksaa yli 7 euroa. Se kuski heitti meidät ulos!! Kuulemma ei alle 15 euron oo mahdollista. Mitenköhän laillista noi mittarien piilottamiset ja säätämiset on.. Mut joku yleinen sopimus niillä takseilla on tuolla, kysyttiin viel hotellin henkilökunnalta ja sanoivat samaa. Onko teillä kokemuksia?
Oltiinkin tosi iloisia tiistaiaamuna jouduttuamme taas turvautuun taksiin kun hotellivirkailijan antaman väärän tiedon takia päädyttiin eka väärälle bussipysäkille ja sitten odotettiin 40min oikeelle pysäkillä bussia. Kun bussi vihdoin tuli, se oli niin täynnä, ettei se edes pysähtynyt pysäkillä. Seuraava bussi olis tullut vasta 30min päästä eikä meillä ollu aikaa jäädä odottaan sitä. Joten jouduttiin ottaan taas taksi :D Tällä kertaa 10min matka lentokentälle ei ollut ollenkaan niin ryöstöhintainen (odotettiin kauhulla jotai 60e laskua) vaan 30e ei tuntunut ollenkaan niin pahalta hinnalta... :D Ei enää ikinä Nizzan takseja!
Reissu oli kokonaisuudessaan tosi onnistunut ja tykättiin hirveesti! :) Käveltyä tuli tosi paljon, koska ei käytetty julkisia kulkuneuvoja junaa lukuunottamatta ollenkaan. Rahaa meni paljon enemmän kun oltiin kuviteltu, ruoka oli yllättävän paljon kalliimpaa (tai sitte ei vaa osattu valita edullisempii ravintoloita). Olisin halunnut käydä Grassen kaupungissa, mutta se jää nyt odottaan seuraavaa tulevaa Etelä-Ranskan reissua. Katseltiin Chrisin kans asuntoilmoituksia Nizzassa ja mietittiin et joskus ois siistii omistaa hieno kämppä kukkulalta merinäköalalla varustettuna... Hotelli osottautui oikein hyväks halpaan hintaan nähden ja aamiainenkin tuotiin joka aamu huoneeseen :) Tässä on mun mielestä reissun söpöin kuva!
 |
| aamiainen :) |
Bisous! <3
Mimi
perjantai 13. toukokuuta 2011
Vendredi soir
Coucou! :)
Tää Blogger palvelin sekoilee.... tää ei toiminut pariin päivään ja nyt mun kaks edellistä päivitystä on kadonnut tuhkana tuuleen! Siis kaikki Nizzan kuvat ja tekstit. Kirjoitan uuden heti kun ehdin, tosi harmi juttu :( Kirjotin sitä päivitystä yli puoltoista tuntia. Ehkä jatkossa alan tallentamaan blogitekstit myös koneelle tästä viisastuneena... Kävikö kellään muulla yhtä huonosti Bloggerin kanssa?
Täällä Pariisissa viedään nyt viimeisiä! Tänään on mun läksiäisjuhlat, pidän ne kotona alakerran noidan iloksi. Odottelen täs just vieraita ja laitan huomenna kuvia sit juhlista :)
Tähän viikkoon ei oo mahtunut oikeen muuta kun koulujuttuja ja lähtövalmisteluja. Keskiviikkona kävin Chrisin kaa kattoon Bon à tirer (Hall pass). Se oli ihan hauska, mutta "yllättäen" liian ennalta-arvattava tyypillinen jenkkileffa. Eilen oli Oscarin synttärit ja oltiin eka Le Quai ravintolassa afterworkis Seinen rannalla. Sisäänpääsy sinne maksoi 15e ja siihen sisältyi ruokaa ja samppanjaa. Menin tosin sinne vähä liian myöhäs Charloten kans kun ruoka oli jo loppu ja ehdittii juomaa vaa yhet lasit samppanjaa ennenku ilmaistarjoilu loppu. Se paikka oli ihan täynnä, mut tosi kiva tapa viettää torstai-iltaa tollane afterwork. Lähdettii sieltä ysin maissa yhteen pubiin Odeonille. Join siellä magnersin ja söin sinihomejuustouuniperunoita, tuli ihan Suomi mieleen :)
Oon pakannut pikkasen tavaroita. Niitä on niin paljon, että mun on varmaan pakko ostaa toinen matkalaukku ja ottaa se ylimääräisenä ruumaan. Lisäks joudun postittaa 7kg paketteja joille tulee hintaa n.30e. Mä en tiiä miten jaksan kantaa kaikki. Pläääähh. Pankkitilikin on nyt lopetettu. Se mun pankin asiakasneuvoja on tosi kiva, halas mua :D
Fréderica oli ihana, kun se antoi mulle tosi hyvät alennukset Lacostella tänään. Ostin itelleni ja iskälle kauluspaidat ja huomasin kuitista säästäneeni 70euroa :) Muuta en ny sit ostakkaan enää, ei oo tilaa mihinkään eikä millekkään. Miten paljon tavaraa voikaan kertyä vaihtovuoden aikana...
Yks juttu mikä on varma niin tää vaihto on muuttanut mua ihmisenä. Uskon, että parempaan suuntaan. Mutta uskon myös tän vaihdon muuttaneen mun tulevaisuudensuunnitelmia ja -suuntauksia. Olin niin varma kaikesta ennen vaihtoa, mutta kun tulin tänne, tajusin et miten paljon mulla on aikaa elämässä ja että voin todellaki toteuttaa kaikki haaveeni. Mua ei ole tarkoitettu jäämään koko loppuelämäkseni Suomeen vaan palattuani alkaa uuden vaihdon suunnittelu ja arvaakohan kukaan et minne ;)
Bisous et bon week-end!!
Mimi
Tää Blogger palvelin sekoilee.... tää ei toiminut pariin päivään ja nyt mun kaks edellistä päivitystä on kadonnut tuhkana tuuleen! Siis kaikki Nizzan kuvat ja tekstit. Kirjoitan uuden heti kun ehdin, tosi harmi juttu :( Kirjotin sitä päivitystä yli puoltoista tuntia. Ehkä jatkossa alan tallentamaan blogitekstit myös koneelle tästä viisastuneena... Kävikö kellään muulla yhtä huonosti Bloggerin kanssa?
Täällä Pariisissa viedään nyt viimeisiä! Tänään on mun läksiäisjuhlat, pidän ne kotona alakerran noidan iloksi. Odottelen täs just vieraita ja laitan huomenna kuvia sit juhlista :)
Tähän viikkoon ei oo mahtunut oikeen muuta kun koulujuttuja ja lähtövalmisteluja. Keskiviikkona kävin Chrisin kaa kattoon Bon à tirer (Hall pass). Se oli ihan hauska, mutta "yllättäen" liian ennalta-arvattava tyypillinen jenkkileffa. Eilen oli Oscarin synttärit ja oltiin eka Le Quai ravintolassa afterworkis Seinen rannalla. Sisäänpääsy sinne maksoi 15e ja siihen sisältyi ruokaa ja samppanjaa. Menin tosin sinne vähä liian myöhäs Charloten kans kun ruoka oli jo loppu ja ehdittii juomaa vaa yhet lasit samppanjaa ennenku ilmaistarjoilu loppu. Se paikka oli ihan täynnä, mut tosi kiva tapa viettää torstai-iltaa tollane afterwork. Lähdettii sieltä ysin maissa yhteen pubiin Odeonille. Join siellä magnersin ja söin sinihomejuustouuniperunoita, tuli ihan Suomi mieleen :)
 |
| Oscarin synttäreiltä |
Oon pakannut pikkasen tavaroita. Niitä on niin paljon, että mun on varmaan pakko ostaa toinen matkalaukku ja ottaa se ylimääräisenä ruumaan. Lisäks joudun postittaa 7kg paketteja joille tulee hintaa n.30e. Mä en tiiä miten jaksan kantaa kaikki. Pläääähh. Pankkitilikin on nyt lopetettu. Se mun pankin asiakasneuvoja on tosi kiva, halas mua :D
Fréderica oli ihana, kun se antoi mulle tosi hyvät alennukset Lacostella tänään. Ostin itelleni ja iskälle kauluspaidat ja huomasin kuitista säästäneeni 70euroa :) Muuta en ny sit ostakkaan enää, ei oo tilaa mihinkään eikä millekkään. Miten paljon tavaraa voikaan kertyä vaihtovuoden aikana...
Yks juttu mikä on varma niin tää vaihto on muuttanut mua ihmisenä. Uskon, että parempaan suuntaan. Mutta uskon myös tän vaihdon muuttaneen mun tulevaisuudensuunnitelmia ja -suuntauksia. Olin niin varma kaikesta ennen vaihtoa, mutta kun tulin tänne, tajusin et miten paljon mulla on aikaa elämässä ja että voin todellaki toteuttaa kaikki haaveeni. Mua ei ole tarkoitettu jäämään koko loppuelämäkseni Suomeen vaan palattuani alkaa uuden vaihdon suunnittelu ja arvaakohan kukaan et minne ;)
Bisous et bon week-end!!
Mimi
Teehetki
Salut! :)
Oon löytänyt suosikkiteeni täällä Pariisissa. Juon joka päivä aamuisin ja iltapäivisin aina vihreää teetä, iltaisin kamomillaa, joten mulle teen laatu on tärkeää. Siksi olinkin ilahtunut törmätessäni täällä Kusmi tea-merkkiin. Ekan kerran maistoin kusmiteetä Satun luona illallisella muutamia kuukausia sitten ja kun pöyrin yks päivä Marais'sa, törmäsin myös Kusmiteen omaan myymälään. Mun mukaan lähti kätevä pieni teekannu, jossa teen voi hauduttaa ja paketti thé vert à la rose, vihreää teetä ruusunlehdillä. Ennen tiistaista lentoani Suomeen ajattelin käydä ostamassa muutamaa makua mukaan kotiin vietäväks. Mama innostui myös kusmiteestä ja hän osti myös samanlaisen setin kuin mä.
Mikä on teidän suosikkitee? :)
Bisous!
Mimi
Oon löytänyt suosikkiteeni täällä Pariisissa. Juon joka päivä aamuisin ja iltapäivisin aina vihreää teetä, iltaisin kamomillaa, joten mulle teen laatu on tärkeää. Siksi olinkin ilahtunut törmätessäni täällä Kusmi tea-merkkiin. Ekan kerran maistoin kusmiteetä Satun luona illallisella muutamia kuukausia sitten ja kun pöyrin yks päivä Marais'sa, törmäsin myös Kusmiteen omaan myymälään. Mun mukaan lähti kätevä pieni teekannu, jossa teen voi hauduttaa ja paketti thé vert à la rose, vihreää teetä ruusunlehdillä. Ennen tiistaista lentoani Suomeen ajattelin käydä ostamassa muutamaa makua mukaan kotiin vietäväks. Mama innostui myös kusmiteestä ja hän osti myös samanlaisen setin kuin mä.
Mikä on teidän suosikkitee? :)
Bisous!
Mimi
torstai 5. toukokuuta 2011
Pariisin metrojen ovista
Salut!
Kuten oon aiemmin kirjoittanut mun blogissa noista metrojen automaattiovista täällä, niin tänään jouduin sit ihan omin silmin todistamaan onnettomuutta liittyen näihin oviin. Tääl siis kun metron ovet on menossa kiinni niin kuuluu sellainen kova pitkä ääni, jolloin ei enää kuulu juosta metroon. Ne ovet eivät nimittäin kimpoa auki jos tunkee itsensä siihen väliin vaan ne menee väkisin kiinni. (kerran mä ehdin metroon ja Charlotte jäi laiturille tälläises tilantees, että ei kandee yrittää). Lisäks monilla asemilla, etenkin linjalla 1, metron oven ja laiturin välissä voi olla hyvinkin iso kuilu eli metroon pitää harpata kunnolla.
Tänään sitte iltapäivällä matkalla yliopistolta kotiin Charles de Gaulle Étoilen pysäkillä linjalla 1 havahduin siihen, kuinka ihmiset melkeimpä kiljuu. Ovet oli alkaneet jo soida, mutta silti vanha about 80v pariskunta ajatteli vielä ehtivänsä metroon. Tämä mies kuitenkin jäi vaarallisesti ensimmäisten kiinni olevien ovien väliin (ne aseman lasiovet sulkeutuu eka, sitte heti perässä metron ovet ja näiden ovien välissä on iso kuilu). Sen mies sit astu kai sinne kuiluun kun ovet puski häneen, hän kaatui tosi pahan näköisesti ja samalla ovet puski kiinni ja metro oli jo lähdössä liikkeelle. Joku matkustajista toimi onneks ripeästi ja veti hätäjarrua ja metro pysähtyi samantien. Sen miehen vaimo itki vaan ja oli ihan shokissa. Sitten se metron kuljettaja tuli sinne ja kysy et tilataanko ambulanssi, mutta se mies kieltäytyi monta kertaa, joten hetken päästä jatkettiin taas matkaa.
Olinkin monesti ihmetellyt, millaisia ratpin tauluilla lukevat myöhästymiset due à l'incendie d'un voyageur ovat. Nyt tuli sellainen tilanne valitettavasti nähtyä... Mutta onneks ei sattunut pahemmin.
Yhden paljon harmittomamman onnettomuuden näin kerran linjalla 12, kun turistinainen juoksi ovien soidessa vielä sisään vaunuun ja ovet puskivat häneen. Tällä naisella oli kädessään kanneton takeawaykahvimuki ja voitte arvata, kuinka kivalta viereisen naisen valkoinen tikkitakki näytti.. Aika noloo.
Älkää siis juosko metroon enää lähtöäänen soidessa. Seuraava metro tulee kuitenkin jo 2 minuutin päästä...
Bisous!
Mimi
Kuten oon aiemmin kirjoittanut mun blogissa noista metrojen automaattiovista täällä, niin tänään jouduin sit ihan omin silmin todistamaan onnettomuutta liittyen näihin oviin. Tääl siis kun metron ovet on menossa kiinni niin kuuluu sellainen kova pitkä ääni, jolloin ei enää kuulu juosta metroon. Ne ovet eivät nimittäin kimpoa auki jos tunkee itsensä siihen väliin vaan ne menee väkisin kiinni. (kerran mä ehdin metroon ja Charlotte jäi laiturille tälläises tilantees, että ei kandee yrittää). Lisäks monilla asemilla, etenkin linjalla 1, metron oven ja laiturin välissä voi olla hyvinkin iso kuilu eli metroon pitää harpata kunnolla.
Tänään sitte iltapäivällä matkalla yliopistolta kotiin Charles de Gaulle Étoilen pysäkillä linjalla 1 havahduin siihen, kuinka ihmiset melkeimpä kiljuu. Ovet oli alkaneet jo soida, mutta silti vanha about 80v pariskunta ajatteli vielä ehtivänsä metroon. Tämä mies kuitenkin jäi vaarallisesti ensimmäisten kiinni olevien ovien väliin (ne aseman lasiovet sulkeutuu eka, sitte heti perässä metron ovet ja näiden ovien välissä on iso kuilu). Sen mies sit astu kai sinne kuiluun kun ovet puski häneen, hän kaatui tosi pahan näköisesti ja samalla ovet puski kiinni ja metro oli jo lähdössä liikkeelle. Joku matkustajista toimi onneks ripeästi ja veti hätäjarrua ja metro pysähtyi samantien. Sen miehen vaimo itki vaan ja oli ihan shokissa. Sitten se metron kuljettaja tuli sinne ja kysy et tilataanko ambulanssi, mutta se mies kieltäytyi monta kertaa, joten hetken päästä jatkettiin taas matkaa.
Olinkin monesti ihmetellyt, millaisia ratpin tauluilla lukevat myöhästymiset due à l'incendie d'un voyageur ovat. Nyt tuli sellainen tilanne valitettavasti nähtyä... Mutta onneks ei sattunut pahemmin.
Yhden paljon harmittomamman onnettomuuden näin kerran linjalla 12, kun turistinainen juoksi ovien soidessa vielä sisään vaunuun ja ovet puskivat häneen. Tällä naisella oli kädessään kanneton takeawaykahvimuki ja voitte arvata, kuinka kivalta viereisen naisen valkoinen tikkitakki näytti.. Aika noloo.
Älkää siis juosko metroon enää lähtöäänen soidessa. Seuraava metro tulee kuitenkin jo 2 minuutin päästä...
Bisous!
Mimi
Tentin päätteeksi lomalle
Salut! :)
Mun ilta on mennyt pakkaillessa, sillä huomenna lennän Chrisin kanssa illalla Nizzaan. Sinne on luvattu onneks aurinkoista ja suht lämmintä (+20) säätä seuraavaks 6 päiväks. Meidän lento lähtee viideltä Orlystä, lennot Easyjetiltä maksoi n.100e menopaluu ja se oli halvempi vaihtoehto kun juna (joka ois kestänyt paljon kauemmin). Hotellin varasin booking.comista, se oli melkein halvimpii mitä löysin kun 5 yötä maksaa n.150e/hlö. Oon kyl niin innolla lähdössä! :)
Huomenna mulla on tentti, francais dans les classes multilangues. Oon lukenut muistiinpanojani sitä varten ja tentissä on edessä sit virheanalyysin tekoa. Lisäksi palautan huomenna etnolingvistiikan dossierin, ja voitteko kuvitella et se on yli 40 sivua pitkä! Se oli parityö ja mun pariks sattu sellane superinnokas algerialainen poika, joka kirjoitti sitä meidän työtä yli kuukauden lukien monta aiheeseen liittyvää kirjaa (toponymiasta Algeriassa). Mun vastuulle jäi sit niinku sen työn ulkoasun muokkaaminen kuten esim.kansilehti :D Tää poika taitaa olla myös vähä ihastunut muhun kun se kysy mua monta kertaa "treffeille" eli leffaan, ulos syömään jne. Täällähän jos poika kysyy tollasta niin se tarkoittaa ilman muuta treffejä vaikka oiskin koulukaveri. Niin en mennyt. Nizzan reissun jälkeen mulla on vielä keskiviikkona diakronian tentti (joka tulee oleen supervaikea, pitää vähä ehkä pikkase lueskella Nizzassa). Ja vielä 16.5 on lire et écrire- kurssin tentti, jota varten mun pitää lukea yks kirja liittyen yhteen opetusmetodiin (méthode actionnelle).
Netin irtisanomisenkin sain vihdoin hoidettua (toivottavasti heheh). Se nihkee kv-tyyppi antoi mulle vihdoin todistuksen mun opiskelujen päättymisestä täällä. Menin sit Orangelle viel mun kirjekuoren kans kysyyn et onks se sisältö oikeenlainen irtisanomista varten, siihen kun piti kirjoittaa viel itse sellane kirje et je soussigné bla bla vous demande une résialiation... olin kirjoittanut sen omin sanoin vaaleanpunaiselle paperille ja sil Orangen myyjäl oli vähä pokas pitelemistä kun se näki sen mun irtisanomispyyntökirjeen. Se myyjä oli tosi ystävällinen ja kirjoitti mulle uuden mallikirjeen. Se sanoi et tollasen kirjoittaminen ranskalaisellekkin on vaikeeta kun siinä on sellasia tiettyjä pakollisia politesse muotoja. Irtisanomiskirjeeseen olis viel pitänyt liittää kuulemma kopio alkuperäisestä sopimuksesta, mutta sitä en löytänyt enää mistään niin pistin postissa menee ilman. Kysyin myös postista Suomeen tavaroiden lähettämistä. Painoraja isompaan lähetykseen on 30kg ja sit toinen vaihtoehto on lähettää 7kg pienempii paketteja. Ens viikolla siis eikun niitä lähettämään! :)
Eilen innostuin reenien jälkeen kokkaamaan Nizzan salaattia, une salade nicoise. Siitä on tullut mun vaihdon aikana yksi suosikkisalaateista, vaikka tonnikalasta en ookkaan aiemmin pitänyt. Mutta toi salaatti pitää hyvin nälkää loitolla. Mitä siihen tarvitaan?
- purkki tonnikalaa, keitettyjä tuoreita vihreitä papuja, keitettyjä kananmunia, kirsikkatomaatteja, paprikaa, kurkkua, salaattia, oliiveja (mä käytin sellaista välimeren oliivi-hillosipulilupiinisekoitusta). Joissain paikoissa laittavat tuohon myös riisiä ja anjovis kuuluu siihen myös, mutta mä en tykkää siitä.
Ai niin opin taas mielenkiintoisia kulttuurieroja... Ranskassa lapselle annetaan nimi samantien kun se syntyy! Nimi mietitään kuulemma aina valmiiksi ja joskus se kysytään jopa etukäteen sairaalassa. Ristiäisillä sen sijaan ei oo mitään kiirettä vaan lapset voi olla jo tosi vanhoja kun ne pidetään. Myös syntymisilmoitus vai mikä se nyt on nimeltään suomeksi (joka laitetaan lehteen) näyttää tosi erilaiselta, kun tääl Ranskassahan siihen laitetaan jo vauvan nimi tietenkin. Tästä tuli myös mieleen, että kuolinilmoitukset ovat rakenteeltaan ihan erilaisia ja niitä ei laiteta mihinkään Hesarin tyyppisiin ranskalaislehtiin vaan ennemminkin pieniin paikallislehtiin.
Bisous et bonne soirée!
Mimi
Mun ilta on mennyt pakkaillessa, sillä huomenna lennän Chrisin kanssa illalla Nizzaan. Sinne on luvattu onneks aurinkoista ja suht lämmintä (+20) säätä seuraavaks 6 päiväks. Meidän lento lähtee viideltä Orlystä, lennot Easyjetiltä maksoi n.100e menopaluu ja se oli halvempi vaihtoehto kun juna (joka ois kestänyt paljon kauemmin). Hotellin varasin booking.comista, se oli melkein halvimpii mitä löysin kun 5 yötä maksaa n.150e/hlö. Oon kyl niin innolla lähdössä! :)
Huomenna mulla on tentti, francais dans les classes multilangues. Oon lukenut muistiinpanojani sitä varten ja tentissä on edessä sit virheanalyysin tekoa. Lisäksi palautan huomenna etnolingvistiikan dossierin, ja voitteko kuvitella et se on yli 40 sivua pitkä! Se oli parityö ja mun pariks sattu sellane superinnokas algerialainen poika, joka kirjoitti sitä meidän työtä yli kuukauden lukien monta aiheeseen liittyvää kirjaa (toponymiasta Algeriassa). Mun vastuulle jäi sit niinku sen työn ulkoasun muokkaaminen kuten esim.kansilehti :D Tää poika taitaa olla myös vähä ihastunut muhun kun se kysy mua monta kertaa "treffeille" eli leffaan, ulos syömään jne. Täällähän jos poika kysyy tollasta niin se tarkoittaa ilman muuta treffejä vaikka oiskin koulukaveri. Niin en mennyt. Nizzan reissun jälkeen mulla on vielä keskiviikkona diakronian tentti (joka tulee oleen supervaikea, pitää vähä ehkä pikkase lueskella Nizzassa). Ja vielä 16.5 on lire et écrire- kurssin tentti, jota varten mun pitää lukea yks kirja liittyen yhteen opetusmetodiin (méthode actionnelle).
Netin irtisanomisenkin sain vihdoin hoidettua (toivottavasti heheh). Se nihkee kv-tyyppi antoi mulle vihdoin todistuksen mun opiskelujen päättymisestä täällä. Menin sit Orangelle viel mun kirjekuoren kans kysyyn et onks se sisältö oikeenlainen irtisanomista varten, siihen kun piti kirjoittaa viel itse sellane kirje et je soussigné bla bla vous demande une résialiation... olin kirjoittanut sen omin sanoin vaaleanpunaiselle paperille ja sil Orangen myyjäl oli vähä pokas pitelemistä kun se näki sen mun irtisanomispyyntökirjeen. Se myyjä oli tosi ystävällinen ja kirjoitti mulle uuden mallikirjeen. Se sanoi et tollasen kirjoittaminen ranskalaisellekkin on vaikeeta kun siinä on sellasia tiettyjä pakollisia politesse muotoja. Irtisanomiskirjeeseen olis viel pitänyt liittää kuulemma kopio alkuperäisestä sopimuksesta, mutta sitä en löytänyt enää mistään niin pistin postissa menee ilman. Kysyin myös postista Suomeen tavaroiden lähettämistä. Painoraja isompaan lähetykseen on 30kg ja sit toinen vaihtoehto on lähettää 7kg pienempii paketteja. Ens viikolla siis eikun niitä lähettämään! :)
Eilen innostuin reenien jälkeen kokkaamaan Nizzan salaattia, une salade nicoise. Siitä on tullut mun vaihdon aikana yksi suosikkisalaateista, vaikka tonnikalasta en ookkaan aiemmin pitänyt. Mutta toi salaatti pitää hyvin nälkää loitolla. Mitä siihen tarvitaan?
- purkki tonnikalaa, keitettyjä tuoreita vihreitä papuja, keitettyjä kananmunia, kirsikkatomaatteja, paprikaa, kurkkua, salaattia, oliiveja (mä käytin sellaista välimeren oliivi-hillosipulilupiinisekoitusta). Joissain paikoissa laittavat tuohon myös riisiä ja anjovis kuuluu siihen myös, mutta mä en tykkää siitä.
Ai niin opin taas mielenkiintoisia kulttuurieroja... Ranskassa lapselle annetaan nimi samantien kun se syntyy! Nimi mietitään kuulemma aina valmiiksi ja joskus se kysytään jopa etukäteen sairaalassa. Ristiäisillä sen sijaan ei oo mitään kiirettä vaan lapset voi olla jo tosi vanhoja kun ne pidetään. Myös syntymisilmoitus vai mikä se nyt on nimeltään suomeksi (joka laitetaan lehteen) näyttää tosi erilaiselta, kun tääl Ranskassahan siihen laitetaan jo vauvan nimi tietenkin. Tästä tuli myös mieleen, että kuolinilmoitukset ovat rakenteeltaan ihan erilaisia ja niitä ei laiteta mihinkään Hesarin tyyppisiin ranskalaislehtiin vaan ennemminkin pieniin paikallislehtiin.
Bisous et bonne soirée!
Mimi
keskiviikko 4. toukokuuta 2011
Koirat Pariisissa
Salut! :)
ja koiramaista iltaa! Muutamat varmaankin jo tietää mun koirahaaveestani ja koirahulluudestani. Rakastan koiria ja mulle tulee oma koira tässä lähitulevaisuudessa :) Sopivan kasvattajan löytäminen on ehkä se isoin homma, jos ei lasketa sitä suurta päätöstä, et minkä rodun ottaa.
Oon syksystä asti ilolla kiinnittänyt huomiota Pariisissa siihen, miten paljon täällä on koiria! Koirat näkyvät täällä kaikkialla: kaduilla, puistoissa, kaupoissa, ravintoloissa, tavarataloissa, terasseilla... Tuntuu, että joka toisella pariisilaisella olis oma koira. Eniten mun silmään on osuneet yorkshiren terrierit, niitä on ylipaljon. Samoin westieitä. Mitenkää tavaton näky ei oo myöskää nähdä beau goss (kundi) päiväkävelyllä pikkupuudelinsa kanssa. Koirien lenkittäjien asut vaihtelevat myös paljon, jotkut mimmit on korkkareissa. Koirat, animal de compagnie, on täällä tärkeä perheenjäsen. Se näkyy myös yhteiskunnan suhtautumisessa koiriin: pienen koiran voi ottaa mukaan kauppaan ja oon nähnyt berhandilaisen jättikoiran ravintolassaki!!Ja yleensäki useimpiin paikkoihin saa ottaa koiran mukaan. Suomesta eroava seikka on myös se, että täällä näkee paljon koiria kulkevan vapaana ihan kaikkialla. Ne ovat niin tottelevaisia (tai omistajat luottavaisia) :)
Tämän ihastuttavan volpino italianon bongasin Champsin Zarassa. Kysyin heti tämän omistajalta, että onko se volpino italiano, koska ne on niin harvinaisia. Omistaja oli tosi mukava norjalainen tyttö, joka kertoi hommaneensa volpinonsa Oslosta. Hän sanoi, että ottaa koiransa mukaan aina Pariisiin kun täällä on niin paljon helpompaa koiran kans kun Pohjoismaissa (kun sen saa ottaa melkein kaikkialle mukaan)
Bois de Boulogne on oikea koirabongaajan paratiisi. Sinne menevät kaikki koiraihmiset viikonloppuisin :)
Mitä mieltä te ootte: pitäiskö Suomessakin suvaita enemmän ottaa koiria mukaan kauppoihin ja ravintoloihin? Vai onko Suomessa jo nyt tarpeeksi koiraystävällinen ilmapiiri?
Pariisissa on muuten avattu Euroopan ensimmäinen neljän tähden koirahotelli, jonne koiransa voi viedät luksusoleskeluun :) Hinnat on kuitenkin paljon halvempia kun ihmisten neljän tähden hotellissa :D
Itse oon iloinnut suuresti tästä Pariisin koiraystävällisestä ilmapiiristä ja tullut siihen tulokseen, että täällä olisi helpompaa elää yksin koiran kanssa kun Suomessa. Oishan se ihanaa et Suomessa ei tarvitsi aina miettiä, mihin sen koiran siksi aikaa laittaa kun käy itse hoitamassa asioita. Mun kummitäti totesikin osuvasti koiran pennun ja vauvan hoitamisen eroista, että vauvan voi ottaa mukaan kaikkialle mutta koiraa ei.
Bisous ja kauniita koiraunia! :)
Mimi
ja koiramaista iltaa! Muutamat varmaankin jo tietää mun koirahaaveestani ja koirahulluudestani. Rakastan koiria ja mulle tulee oma koira tässä lähitulevaisuudessa :) Sopivan kasvattajan löytäminen on ehkä se isoin homma, jos ei lasketa sitä suurta päätöstä, et minkä rodun ottaa.
Oon syksystä asti ilolla kiinnittänyt huomiota Pariisissa siihen, miten paljon täällä on koiria! Koirat näkyvät täällä kaikkialla: kaduilla, puistoissa, kaupoissa, ravintoloissa, tavarataloissa, terasseilla... Tuntuu, että joka toisella pariisilaisella olis oma koira. Eniten mun silmään on osuneet yorkshiren terrierit, niitä on ylipaljon. Samoin westieitä. Mitenkää tavaton näky ei oo myöskää nähdä beau goss (kundi) päiväkävelyllä pikkupuudelinsa kanssa. Koirien lenkittäjien asut vaihtelevat myös paljon, jotkut mimmit on korkkareissa. Koirat, animal de compagnie, on täällä tärkeä perheenjäsen. Se näkyy myös yhteiskunnan suhtautumisessa koiriin: pienen koiran voi ottaa mukaan kauppaan ja oon nähnyt berhandilaisen jättikoiran ravintolassaki!!Ja yleensäki useimpiin paikkoihin saa ottaa koiran mukaan. Suomesta eroava seikka on myös se, että täällä näkee paljon koiria kulkevan vapaana ihan kaikkialla. Ne ovat niin tottelevaisia (tai omistajat luottavaisia) :)
 |
| koira yliopiston viereisessä brasseriessa lounaalla :) |
 |
| volpino italiano Zarassa |
 |
| söpöt chihut Saint Michelillä |
Bois de Boulogne on oikea koirabongaajan paratiisi. Sinne menevät kaikki koiraihmiset viikonloppuisin :)
 |
| raikastava uintihetki Lac Inférieuressa Bois de Boulognessa |
 |
| tuolla mustalla oli aika kiima menossa.. nähtiin myös tositeossa, mutta siitä ei ole kuvaa :D |
Pariisissa on muuten avattu Euroopan ensimmäinen neljän tähden koirahotelli, jonne koiransa voi viedät luksusoleskeluun :) Hinnat on kuitenkin paljon halvempia kun ihmisten neljän tähden hotellissa :D
Itse oon iloinnut suuresti tästä Pariisin koiraystävällisestä ilmapiiristä ja tullut siihen tulokseen, että täällä olisi helpompaa elää yksin koiran kanssa kun Suomessa. Oishan se ihanaa et Suomessa ei tarvitsi aina miettiä, mihin sen koiran siksi aikaa laittaa kun käy itse hoitamassa asioita. Mun kummitäti totesikin osuvasti koiran pennun ja vauvan hoitamisen eroista, että vauvan voi ottaa mukaan kaikkialle mutta koiraa ei.
Bisous ja kauniita koiraunia! :)
Mimi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)