Se ois sit viimeinen päivä tätä vuotta ja vauhdikasta juhlimista tiedossa tänään kello neljä alkaen paljettien merkeissä :D Saaran kans järkkätään pippalot, joiden teemana on paljetit ja käytiin eilen jo valmiiks ruokaostoksilla.. Me tehään tortilloja ja gluteenittomii suklaabrowniesieja :) Sit niiden browniesien kans vaniljajätskii ja kastikkeeks Kissanminttu-likööriä (kannattaa testaa!) Ohjelmassa meil on myös lautapelejä ja tinanvalamista... Nää meiän bileet tais vähä paisuu ku nyt jo jotai 14 tulossa :D Kohta meen hakeen bestikseni Jupin asemalta kun se tulee mun luo koko viikonlopuks :) :) Mulla on muute illaks täydellinen mekko, sellaine mustahopeepaljettimekko :)
Mutta mitäs tähän viikkoon muuten, mä oon ylpee itestäni kun kävin SPR:n ensiapukurssi ykkösen! 16 tuntii erittäin hyödyllisii taitoja ja tehtii runsaasti käytännön harjoituksia. Osaan nyt sitte elvyttää, antaa hätäensiapua tajuttomalle, heimlich-otteen tukehtumistilanteessa, sairauskohtauksien ensiavun jne. Tälläsii taitoi, joita ei koskaan toivo joutuvansa käyttämään mutta jotka haluaa ehdottomasti osata. Enää en oo sellane ihminen, joka kävelis vaan välinpitämättömänä ohi vaan mä oon se joka toimii heti jos on hätätilanne. Nyt kun tietää siis miten sellasis tilanteis toimitaan, aiemmin en ois kauheesti tienny..
Ai niin muuten kerrompa miten tyhmä ihminen voin taas olla. Ku mul on korvis nää pari tragusta ja rustolävistys nii ne oli jo kesällä ihan hirvee kipeet ja kauheen näköset, sillo mä itkin ja huusin oikeesti ku niit availtii ja putsattii jostai ihme töhnästä, jotai kudosnestettä hyiiii. Nii aattelin et ne on ny vaa tulehtunu et kyl ne siittä paranee. Ja ne on vaa pahentunu nii että kyljellää nukkumine on epämiellyttävää ja musiikin kuuntelun ipodilla oon jättäny kauan sitten suosiolla väliin, korvatulpista puhumattakaan. No eilen ny sitte kävin siin Kampin yläkerran tatuointi- ja lävistysliikkees ja siel oli ihan sairaan kiva tyttö, joka autto mua. Se totes heti et ai kauhee mitkä nikkeliallergian seuraukset, ne mun korvat on ihan kamalan näköset punaiset ja paisuneet yök yök. Mulle oli laitettu toisel lävistäjäl sillo yli vuosi sitte kirurginteräskorut jois on nikkelii ja ku ne ny on mulla yli vuoden reippaasti jo ollu nii ne on koko ajan allergisoinu enemmä vaa mun korvii. Mulle vaihdettii ny kaikkii titaanikorut ja vanhat korut heitettiin pois. Napa oli onneks muute kunnossa, siin läväris ei oo siis nikkelii :) Mutta joo nyt pitää homma antibioottikuuri ja toivoo et noi paranee, ja toivon myös ettei mun tarvii Pariisiska alkaa säätään noitten kans. Noita korui ei voi ottaa poiskaan ku jotai sitte se mätä vaa jäis sinne sisää emmä tiiä ihan sairaan ällöttävää. Haluun takas mun kauniit korvat :D
Keskiviikkona olin muute syömässä Tokio55:sessa ja pakko mainostaa et siel on ihan mielettömän hyvää sushii! Ku oon siis Pariisissa koko syksyn syöny sushii nii vertailupohjaa on ja tykkäsin tosta paikasta oikeesti :) Ja ne huomioi hyvin gluteenittomuudenkin :) Keliaakikon elämä on muuten ihanan helppoo tääl Suomessa, nyt osaa taas arvostaa sitäkin ihan erilailla kun on viettänyt syksyn Pariisissa, jossa juuri kukaan ei oo koskaan kuullutkaa moisesta sairaudesta. Siellä joudun joka kerta uudes ravintolas selostaan alusta pitäen, mitä en voi syödä, tai oikeestaan helpommin: mitä voin syödä. Empähän pääse täs kauheesti lihoon ku ei kaikki imeydy ku oon syöny syksyl gluteinii kiitos ranskalaisten kokkien :D
Tiistaina Jossu vei mut ratsastaan ja oli superkivaa! :) Olin niiiiiin kaivannut heppoja, olihan mun edellisestä ratsastuksesta kulunu jo kuukausi. Jossun heppa Ripa oli tosi ihana ja valloittava, se oli hirveen rauhallinen ja kiltti. Ei ollut siis kovin vauhdikasta menoo mut se sopi mulle ku oon ollu vähä arka viel hepan selässä.
 |
| Ripan kanssa maastossa |
 |
| maneesissa |
 |
| Jossu meni vähä vauhdikkaammin Ripalla kun mä |
Kello lähenee 12 eli kai se on aika laittautua uuden vuoden meikkeihin ja suunnata poimiin Jupi asemalta.
Bon nouvel an à tous!!!! <3 :) :) :) :)
bisous,
mimi
